Alkupolku Leikkilä ja Windows 10

että tällainen tapaus tällä kertaa. Kirjastosta lainattu, vuonna 2003 julkaistu  Alkupolku Leikkilä-cd ei sitten toimi  takakannen tekstienkään mukaan ”uudemmissa” Windowseissa kuin XP:hen asti. Kivaa ja nostalgista tietysti, että tällaisia vielä löytyy, mutta museoonhan ne oikeasti kuuluisivat, eikä julkiseen kirjastoon, koska ne eivät nykyisillä laitteilla toimi.

Tällaisille vanhentuneille tuotteille voisi olla oma kirjastossa oma luokka, josta niitä ei voisi vahingossa tai tietämättään lainata – tai sitten vaan poistetaan tarjonnasta samalla proseduurilla kuin kirjojakin. Usein vanhat optiset levyt ovat jo fyysisestikin niin huonossa kunnossa, että käyttö on hankalaa tai mahdotonta.

No, päätin kuitenkin tarttua haasteeseen ilman, että kaivaisin jonkun vanhan koneen ja asentaisin siihen XPn tai vielä vanhemman Windowsin.

Windows 10:ssä pystyy periaatteessa ajamaan vanhoja ohjelmia ns. yhteensopivuustiloissa, mutta käytännössä tämä tapa ei ole auttanut, ainakaan niiden ohjelmien kohdalla, joita itse olisin tarvinnut. Näin kävi tälläkin kerralla. XP sp3-yhteensopivuustilasta ei ollut iloa, ei myöskään sitä aiempien versioiden yhteensopivuustiloista, Alkupolku -ohjelma ei suostunut käynnistymään millään näkyvällä tavalla.

Avuksi haettiin Oraclen ilmaiseksi jakama Virtual Box, johon helpon ja nopean asennuksen jälkeen ensimmäiseksi yritetään asentaa Windows 2000. Virtual Box suosittelee antamaan kaks’tonniselle 4 gigaa levytilaa, joka on varmaan enemmän kuin se on koskaan nähnyt.

Asennus roksottaa niinkuin vanhaan hyvään aikaan – keltainen edistymispalkki laskee prosentteja sinisellä taustalla. Häkellyttävän nopeasti käynnistyy Windows 2000 Professional ja alkaa asentaa laitteita. Aikanaan pitää naputella myös toimiva Product Key, joten se on syytä olla tallessa.

Välillä hiiri ja näppis ovat boksissa ja välillä sen ulkopuolella Win10:ssä, josta aiheutuu pientä hämminkiä, kun samalla läppärillä yrittää boksiasennuksen lisäksi puuhata jotain Win10:ssä. Vaihtonäppäimeksi annettiin oletuksena oikeanpuoleinen Ctrl.

Sitten koittaa se jännittävin vaihe: toimiiko Alkupolku, vai lainasinko turhaan. Alkupolku-cd sisään ja taas alkaa lupaava roksotus: Asennusikkuna lävähtää näyttöön kaikkien 256 värinsä loistolla. Alkupolku toimii nyt, mutta kuvan laatu on aika karu pelattavaksi.

Värimaailman laajentaminen vaatii taas lisä asennuksia, tarvitaan Guest Additions CD, joka on isäntäkoneelle tehtävä virtuaalinen cd-asema, jonka kautta lisäosien asennus tapahtuu. Eipäs onnistukaan, vaan pukkaa erroria.

Yritetään w2000 Safe Moden kautta, ei onnistu niinkään. Muutamien pähkäilyjen jälkeen bootattu isäntäkone, käynnistetty VM & win2000, josta uudelleen  Guest Additions – ja voilá – kaikki lisätoiminnot ovat käytössä ja näyttökin on nätti kuin sika pienenä ja värejä löytyy jo ihan simona. Äänet toimivat hienosti ja win2000:n saa FullScreenille, jolloin näyttää aivan aidolta Windows 2000 -koneelta suoraan vuosituhannen alkuhämäristä.

Tuolloin ei muistaakseni kaks’tonnisessa ollut edes usb-tukea, mutta eipä ollut usb-tikkujakaan. Nyt niitäkin voi käyttää tässä virtuaaliveitikassa ja todennäköisesti muitakin usb-laitteita.

Lisäksi onnistuu mm. drag and drop isäntäkoneen ja vieraskoneen välillä, joka helpottaa kummasti operointia.

WordPress Vs Joomla Vs Drupal Vs Magento

Suosituimpien Content Management System (CMS) -alustojen vertailua. Markkinaosuuksissa WordPress on tänä päivänä häkellyttävän suuri.

Osuutta selittää osittain käyttöönoton helppous, useimpien hosting-palveluiden tarjoama tuki ja siitä seuraava pienten sivustojen valtava määrä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että WP:llä voidaan toteuttaa myös massiivisia sivustoja.

Yksinomaan Suomessa markkinaosuudet saattavat olla erilaiset ja myös silloin, jos tarkastellaan CMS:iä vain verkkokauppa-alustoina. Lisäksi on huomattava, että markkinatilanne muuttuu nopeasti, jos siis googlaat tietoa tai tilastoja, muista rajata haku vaikkapa viimeisen vuoden sisään.

Joka tapauksessa vuonna 2017 on helppoa perustella, miksi uudet sivut kannattaa tehdä juuri WordPressillä.

 

Market Share: Top Website Platforms

 

https://www.webhosting.uk.com/blog/wordpress-joomla-drupal-magento-comparison/ = WordPress-Joomla-Drupal-Magento- ominaisuuksien vertailua

https://www.1and1.com/digitalguide/hosting/cms/cms-comparison-a-review-of-the-five-best-platforms/ = 5 parasta julkaisualustaa: WordPress, Joomla!, Drupal, TYPO3, Contao + vaihtoehtona CMS:ille: vanha kunnon Dreamweaver -wysiwyg-editori.

Näistä Typo3 ja Contao ovat ainakin minulle vieraita, mutta isossa kuvassa Typo3 on Top10:ssä, ja Contao (alunperin Typo Light) on ilmeisesti suunnattu kevyempään bloggauskäyttöön, eikä niinkään laajempien kokonaisuuksien alustaksi.

https://www.datanyze.com/market-share/e-commerce-platforms/ = E-commerce -alustat (yht. 404 kpl!) Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksin WordPressin päälle on tehty suuri määrä erilaisia web-kauppa-lisäosia ja niille parisataa erilaista teemaa, joista valita. WooCommerce on toki hallitseva, mutta ei toki ainoa, ja monelle erikoiskaupalle löytyykin parempi vaihtoehto muista lisäosista.

Vauvauutisia – Child Theme

Haasteena on fonttikoon ja rivinvälin muuttaminen Twenty Seventeen -teemaan. Mitkä ovat vaihtoehdot toimenpiteen toteuttamiseksi?

Pystyykö fonttia muuttamaan sivukohtaisesti sivun koodissa? Ei pysty, koska wp ignoreeraa ei-tuetut koodit saman tien

Fontin muuttaminen style.css -tiedostossa?  Ei ole järkevää, seuraava teeman päivitys poistaa kaikki tekemäsi muutokset, joten alkuperäisen teeman child-teeman tekeminen on parempi vaihtoehto.

Palvelimen wp-content/themes -hakemistoon tehdään omalle child-teemalle uusi hakemisto, johon tehdään vähintään yksi tiedosto, nimittäin style.css

Alkuperäisen teeman style.css:stä kopioidaan vain ja ainoastaan ne tagit, joita halutaan muuttaa, joten oma style.css -tiedosto jää verraten lyhyeksi. WordPress osaa 4.7 -versiosta eteenpäin antaa child-teemalle prioriteetin ja muut määrittelyt haetaan alkuperäisestä teemasta.

Allaolevasta ohjeesta style.css -tiedostoon voi kopioida child-teeman tunnisteosion. Myös screenshot.png -kuva kannattaa muuttaa, jotta oman teeman erottaa alkuperäisestä Ulkoasu / Teemat -sivulla.

https://www.wpeka.com/how-to-customize-twenty-seventeen-theme.html

Samalla periaatteella voi muokata teeman hakemistosta löytyviä .php -tiedostoja tarpeen mukaan. Kopioi tiedosto alkuperäisestä teemasta ja muokkaa. Jos mitään ei kopioida  tai muuteta, WP käyttää alkuperäisen teeman asetuksia.

https://wpopas.fi/kuinka-luot-lapsiteeman-ja-mita-hyotya-siita-on/

Muokattu teema voidaan siirtää helpoiten pakkaamalla koko hakemisto .zip-paketiksi, ja purkamalla palvelimen ao. hakemistoon. Jotkut palvelut hoitavat purkamisen, kunhan zip-tiedosto on valittu ja ladattu ja myös tarkistavat onko isäntäteema jo olemassa palvelimella.

 

邓丽君 – 小城故事

邓丽君 – 小城故事                       Teresa Teng – Pikkukaupungin tarina

Sanat ja käännös

小城故事多          Pikkukaupungilla on monia tarinoita
充满喜和乐          täynnä iloa ja onnellisuutta
若是你到小城来        Jos tulet pieneen kaupunkiin
收获特别多          tulet puimaan aivan erityistä satoa
看似一幅画          kaupunki on kuin maalaus
听像一首歌         jos kuuntelet sitä, se on kuin laulu
人生境界真善美,这里已包括    täällä on elämä, totuus, hyvyys, kauneus
谈的谈,说的说        Ihmiset puhuvat ja juttelevat
小城故事真不错        Pikkukaupungin tarina ei ole huono
请你的朋友一起来       Pyydä kavereitasi luoksesi
小城来做客          pikkukaupunkiin vieraaksesi.

 

Sanat ja pinyin

邓丽君 – 小城故事  (Deng lijun Xiao cheng gushi)

Xiao cheng gushi duo
小 城 故事 多
Chong man xi he le
充 满 喜和乐
Ruo shi ni dao xiao cheng lai
若 是你 到 小 城 来
Shou huo te bie duo
收 获 特别 多
Kan si yi fu hua
看 似一幅画
Ting xiang yi shou ge
听 像 一 首 歌
Ren sheng jing jie zhen shan mei zhe li yi bao gua
人 生 境 界 真 善 美 这里已包 括
Tan de tan shuo de shuo
谈 的 谈 说 的 说
Xiao cheng gushi zhen bu cuo
小 城 故事 真 不 错
Qing ni de peng you yi qi lai
请 你的 朋 友一起来
Xiao cheng lai zuo ke
小 城 来 做 客
Tan de tan shuo de shuo
谈 的 谈 说 的 说
Xiao cheng gushi zhen bu cuo
小 城 故事 真 不 错
Qing ni de peng you yi qi lai
请 你的 朋 友 一起来
Xiao cheng lai zuo ke
小 城 来 做 客

 

From: http://www.chinesetolearn.com/chinese-songs-xiao-cheng-gu-shi/

Kaupallinen vs. epäkaupallinen

Avointa WordPressiä käyttäessä törmää varsin  pian erilaisiin toiminta -ja kehitysympäristön rajoituksiin, jotka voi kuitenkin ratkaista rahalla.

Kaupalliset teemat ja lisäosat avaavat enemmän mahdollisuuksia sivuston toiminnallisuuden kehittämiseen tai yksinkertaisesti vain näyttävät paremmilta. Olet voinut vaikkapa nähdä jonkun kivasti toimivan sivun ja haluat käyttää samaa teemaa tai lisäosaa.

Kaupallisista teemoista sanotaan, että yleisesti ottaen ne ovat raskaampia ja hitaampia latautumaan  kuin ilmaiset, joihin ei välttämättä ladata niin paljon koodia, vaan pyritään pikemminkin toteuttamaan jotain yksittäistä ideaa tai vain panostamaan puhtaaseen toiminnallisuuteen. Lisäksi uusia kaupallisia teemoja, tai niiden päivitettyjä versioita suolletaan markkinoille nopeassa tahdissa, jolloin koodiin jää helposti turhia rivejä aiemmista versioista.

Kuvioon kuuluvat ilmaiset maistiaiset, eli saat maksutta kokeilla kaikkia ominaisuuksia rajoitetun ajan tai rajoitettuja ominaisuuksia kaiken aikaa. Kokeiluajan tai rajoitusten poiston jälkeen teema tai lisäosa muuttuu kuukausi- tai vuosimaksulliseksi.  Muistuttaa siis kovasti perinteistä softamarkkinointia vaikkapa Applen tai Googlen appsikaupoissa. Pistipä silmään, että Divi-teemaa mainostettiin jopa Facebookissa.

Osa kaupallisista tuotteista on tietysti aivan hyödyllisiä ja tarpeellisia, mutta sivun tekijän pitää itse päättää, mikä osa. Viestin perillemenon kannalta on usein toisarvoista, mitä teemaa tai kilkkeitä sivustolla on käytetty. Tietysti, jos varsinaista viestiä ei sivustolla olekaan, voidaan tämäkin tosiasia peittää kaikenlaisen kikkailun sumuverhoon.

Liian paljon glitteriä ja bling blingiä on aivan varmasti lukijaa häiritsevää ja ärsyttävää – ja lukijaa vartenhan sivuja kuitenkin enimmäkseen tehdään. Muistuu mieleen 90-luvun gif-animaatiot ja sivuilla infinite-loopissa pyörineet midi-renkutukset. Ah, niitä aikoja?

Toisaalta, ilmaiseksi voi saada tehdyksi koko wordpressjulkaisun, ainakin jos hyväksyy mainokset. Viestin perillemenon kannalta mainoksilla ei ole välttämättä suurta merkitystä, etenkin jos ne eivät liity sivuston käsittelemään asiaan.

Sivuston voi tehdä alusta loppuun ilmaiseksi osoitteessa wordpress.com, jolloin omalle koneelle ei tarvitse asentaa yhtään mitään. Sivuston osoite tulee tällöin näkyviin netissä muodossa: minunsivuni.wordpress.com

Toinen vaihtoehto on sijoittaa sivusto ilmaista tilaa tarjoavan yrityksen palvelimelle, hyväksyen mainokset ja palvelun rajoitukset. Esimerkki tällaisesta palvelusta on hostinger.com, johon yhdellä käyttäjätilillä voi tehdä kaksi ilmaista sivustoa osoitteeseen, joka on muotoa  minunsivustoni.000webhostapp.com.

Esimerkiksi näin:  https://korjaamo.000webhostapp.com

Tuolta nähdään, että sivulla oleva mainos on melko kohtuullinen korvaus palvelun ilmaisuudesta.

Useimmat sivuntekijät tekevät jonkunlaisen ratkaisun tai kompromissin sisällön ja teknisen näyttävyyden välillä. Mikäli aikaa ja harrastusta, ja vielä rahaakin, on viljalti voi toki paneutua virittämään sivustonsa huippuunsa kaikilta osin, mutta tällöin se alkaa edellyttää jo täysipäiväistä työntekoa, eikä välttämättä enää ole edes niin hauskaa.

Kaiken lisäksi toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten koko ajan pitää olla hereillä sen suhteen, toimiiko sivusto kaikilta osin vielä ympäristöön tehtyjen muutosten jälkeen. Muutos voi olla tavanomainen päivitys johonkin komponenttiin tai itse lisäämäsi uusi ominaisuus, joiden yhteensopivuudesta joudut myös kantamaan huolta.

 

 

Google Pinyin Input

Taannoin kirjoitin otsikolla Kielen lisääminen Androidiin , miten saatiin edulliseen Lenovo A Plus 1010 -puhelimeen lisättyä kiinan kielituki. No, nyt parin viikon kuluttua kävi sitten ilmi, että eihän sillä luurilla vielä voinut kiinaa kirjoittaa, koska Gboard -näppäimistöllä ei sellaista vaihtoehtoa ole, edes viimeisimmän päivityksen jälkeen.

Onneksi Google Play:stä löytyy Google Pinyin Input  -lisäosa, jolla tilanteen korjaaminen onnistuu jopa aika tyylikkäästi.

Asennuksen ja käyttöön ottamisen jälkeen kielen vaihtaminen onnistuu painamalla välilyöntinäppäintä pitkään, jolloin aukeavasta valikosta voi valita käyttöön otettujen näppäimistöasettelujen välillä ja mukana on nyt myös pinyin.


Ennen vuotta 1958 Kiinassa oli käytössä monenlaisia järjestelmiä, joilla kiinalaisia kirjoitusmerkkejä – tai oikeastaan niiden lausumista pyrittiin kirjoittamaan latinalaisin kirjaimin. 1958 oli  siis siinäkin mielessä historiassa suuri vuosi, että tuolloin pinyin hyväksyttiin viralliseksi latinointijärjestelmäksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin

Monta WordPress-sivustoa samaan localhostiin

Monen WordPress-sivuston asentaminen samaan localhostiin?

Ainakin testausmielessä toisinaan olisi mukava asentaa omalle koneelle (tai miksei ihan oikeasti nettiinkin samaan domainiin) erilaisia WordPress -sivustoja. Tähän on ainakin kaksi eri vaihtoehtoa:

Ensinnäkin, voidaan ottaa käyttöön WP:n multisite-ominaisuus, jolloin käytettävä tietokanta on sivustoille yhteinen, jolloin sivustojen myöhempi erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa, etenkin kun kaikki avustavat lisäosat eivät multisite -ympäristössä toimi, tai siihen tarjotaan maksullista versiota. Näin kävi ainakin All-in-one WP Migration -lisäosan kanssa.

Voidaan myös tehdä kullekin saitille oma hakemisto, ja määritellä wp-config -tiedostossa MySql-tietokantaan taulujen prefix erilaiseksi kullekin saitille (wp-config.php:ssä on jopa ohje tälle toimenpiteelle), mutta näin nimettyjen taulujen  erottaminen toisistaan niin, että sivusto myös toimisi on hankalaa ilman tarkoitukseen sopivaa apuohjelmaa. 

Itse asiassa multisite toimii tietokannan suhteen suunnilleen samalla tavalla, mutta sen poistaminen käytöstä on huomattavan helppoa.

 


WordPressin multisite-ominaisuuden käyttöönotto

Käyttöönotto kannattaa tehdä aivan puhtaaseen WordPress -asennukseen, koska asennetut lisäosat tai mahdollisesti joku asennusavustajaohjelma, kuten Bitnami, saattaa aiheuttaa todella vaikeasti paikallistettavia ongelmia. Tässäkin tapauksessa oppi tuli sormenpään kautta, kun yritin asentaa multisitea jo monta viikkoa käytössä olleeseen ympäristöön.

Asennusavustajat ovat muutenkin melko turhia, koska WordPressin asennus itsessään on aika suoraviivainen toimenpide, etenkin kun sen on tehnyt pari kolme kertaa. Viimeisimpänä harjoituksena laitoin 4.9 Beta -version localhostin juureen, eikä aikaa kulunut paljon enempää kuin viisi minuuttia.

https://codex.wordpress.org/Installing_WordPress#Famous_5-Minute_Install

No, joka tapauksessa näin se multisite-asennus menee:

Avataan wp-config.php ja lisätään viimeiseksi riviksi (ennen  viestiä: /* That’s all, stop editing! Happy blogging. */

define(’WP_ALLOW_MULTISITE’, true);

=> WP:n Työkalut – valikkoon ilmestyy Verkon asennus

=> Valitaan Asenna Multisite ja seurataan ohjeita eli kopioidaan ohjesivulta muutama koodirivi wp-config.php ja .htaccess -tiedostoihin.

Aiemmin mainitsemani asennuksen purku on yhtä helppoa – kun yllämainitut muutokset poistetaan, käytössä on taas tavallinen yhden saitin WP.

 

Webhotellit ja WordPress

Suomessa toimii kymmeniä eri kokoisia yrityksiä, jotka tarjoavat webhotellipalveluja.  Varsin kattava listaus näistä yrityksistä löytyy webhotellihakemistosta osoitteessa:  https://webhotelli.directory/yritykset/

Koska ala on tiukasti kilpailtu, hinnatkin on rutistettu melko alas ja kaikilla toimijoilla suunnilleen samalle tasolle. Halvin peruspaketti maksaa tyypillisesti pari kolme euroa kuukaudessa, ja halvin kuukausihinta saadaan pitemmällä sopimuksella / laskutusvälillä.

Pakettien tarkka sisältö vaihtelee hotellin ylläpitäjästä riippuen ja yksityiskohtainen vertailu voikin olla vaikeaa. Toisaalta voi lähteä siitä, että tavallisten nettisivujen pyörittämiseen kelpaa niistä mikä tahansa, jolloin varsinaisen valinnan kriteerit voi asettaa muilla perusteilla.

Toisinaan on tarvetta tehdä kokeiluja omaksi iloksi tai vaikkapa demoja asiakkaille, jolloin hotelliin ei haluaisi sitoutua eikä siitä välttämättä maksaakaan mitään.

Maksullisiin peruspaketteihin sisältyy usein vain yksi mySql -tietokanta, joka käytännössä tarkoittaa, että vain yksi WordPress -sivusto voi olla kerrallaan aktiivinen. Myös tällaisessa tilanteessa ilmainen vaihtoehto tuntuisi mielekkäältä kokeilualustalta.

Tällä hetkellä ilmeisesti vain Hostinger tarjoaa ainoana ilmaisen web-hotellin (korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä), myös WordPress-sivuille. Palvelu on suunnattu erityisesti opiskelijoille ja aloittelijoille. Ideana ilmeisesti on tarjota ensimmäinen, vähän rajoitettu, annos maksutta, ja saada tällä keinolla asiakas maksulliseen koukkuun, kun nälkä alkaa syödessä kasvaa.

Joka tapauksessa lahjahevosen suuhun ei sen kummemmin pidä katsoa, eikä kokeiluun liity mitään sitoumuksia pro-version käyttöönotosta:  https://fi.000webhost.com/kotisivukone

Voit itse kokeilla, takkuaako tuo ilmainen palvelu sietämättömästi, kuten joillakin foorumeilla valitetaan, vai onko se vain kateellisten panettelua. Oma kokeiluni on osoitteessa:   https://korjaamo.000webhostapp.com

Ensivaikutelma ei ole pöllömpi. WordPress asennus oli nopea ja täysin automaattinen. Vain itse sivulla ja admin-näkymässä esiintyvät mainokset muistuttavat palvelun alkuperästä, mutta ainakaan aluksi eivät mitenkään häiritsevästi. Yhdelle käyttäjä(nime)lle suodaan kaksi ilmaista sivustoa, mutta eri sähköpostiosoitteita käyttämällä rajoitusta pystyy halutessaan kiertämään.


Erityismaininnalla pitää muistaa että Marttilassa ja Auranmaalla meillä on erinomainen mahdollisuus suosia paikallista palveluntarjoajaa, josta saa kaikki web-hotellipalvelut plus paljon muuta. Aumanet ei ole listattuna tuolla webhotelli-directoryssä, mutta kannattaa tutustua palveluihin suoraan osoitteessa   http://aumanet.fi

VPS – Virtual Private Server

eikö mikään riitä eli miksi joku tarvitsee VPS:n ja mitä on geolokalisointi?

Sanalla sanoen VPS on omalla käyttöjärjestelmällä varustettu palvelintila jollain fyysisellä palvelimella jossain fyysisessä lokaatiossa eli sijainnissa. Esimerkiksi oma virtuaalinen Windows- tai Linux-kone Armeniassa tai Arkansasissa.

Mikäli sinulla on jotain intressiä pyörittää toimintaa jossain muualla kaukana omasta sijainnistasi, voit helposti ja edullisesti siirtää e-toiminnot lähelle tuota e-tälokaatiota, jolloin vaikkapa sähköiset palvelut toimivat yhtä jouhevasti kuin paikallisilla kilpailijoillasi.

Useimmiten perusteluna VPS:n hankkimiselle on siis halu palvella paremmin kaukana olevia asiakkaita. VPS:n avulla voit palvella asiakkaitasi melkein kuin olisit itse siellä jossain.

Olisiko siinä tarpeeksi perusteluja hankkia VPS, vai riittäisikö sittenkin paikallinen web-hotelli, mikäli kaikki tarvittavat resurssit ja tarjottavat palvelut ovat web-pohjaisia. Usein palveluntarjoajalla on paletissaan molemmat vaihtoehdot, ja asiakas voi koota budjettiinsa ja tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.

VPS lyhyesti:  https://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_private_server 

Roland BK-3 rytmien lisääminen

Roland BK-3 on edullisen hintaluokan Backing Keyboard -perheen jäsen, joka monessa suhteessa nauttii kalliimpien sukulaistensa ominaisuuksista ja eduista. Suurin etu on ilman muuta Rolandin soundien laatu, joka kaikissa hintaluokissa on korkealaatuinen, mutta etenkin budjettisoittimissa tuntuu luksukselta.

Toinen etu on, että muille BK-sarjan kiippareille tehdyt soundit ja rytmit toimivat myös BK-3:ssa. Vähän vahingossa huomasin, että GW-7 -soittimen rytmien kerrottiin toimivan myös BK-5:ssä, ja ajattelin kokeilla omaan BK-3:eeni.

Tätä kirjoitettaessa tarjolla on 86 enemmän tai vähemmän eksoottista rytmitiedostoa osoitteessa http://www.rolandus.com/go/gw-7/

Rytmit pitää ladata yksi kerrallaan, mutta klikkailu on nopeaa koska tiedostojen koko on vain muutamia kymmeniä kilotavuja. Ennen lataamista rytmejä voisi esikuunnella, mutta käytännössä kuunteleminen on kivampaa itse soittimessa. Huonot tai itselle turhat tiedostot voi poistaa, ja parhaat voi nimetä uudestaan omalle logiikalle sopivasti.

Kun tiedostot on ladattu omalle tietokoneelle, tarvitaan usb-muistitikku (joka ei saa olla liian uusi, tarkemmin asiaa tutkimatta kävi ilmi, että soitin ei tunnistanut uutta tikkua, mutta vähän vanhempi samankokoinen löytyi ongelmitta)

Muistitikku siis laitetaan BK-3:n liittimeen ja valitaan Menu-valikosta Format USB-memory. Toimenpide alustaa tikun (FAT32) ja tekee valmiiksi soittimen ymmärtämän hakemistorakenteen. Sen jälkeen kopioidaan tietokoneessa rytmitiedostot tikulle My Rhythms -hakemistoon, tikku takaisin soittimeen ja uudet rytmit ja taustat ovat käytettävissä.

 


Samalla kun lisäilee taustoja,  voi tietysti tarkistaa soittimen päivitykset ja laittaa tarvittaessa ajan tasalle.

https://www.roland.com/global/support/by_product/bk-3/updates_drivers/