Monta WordPress-sivustoa samaan localhostiin

Monen WordPress-sivuston asentaminen samaan localhostiin?

Ainakin testausmielessä toisinaan olisi mukava asentaa omalle koneelle (tai miksei ihan oikeasti nettiinkin samaan domainiin) erilaisia WordPress -sivustoja. Tähän on ainakin kaksi eri vaihtoehtoa:

Ensinnäkin, voidaan ottaa käyttöön WP:n multisite-ominaisuus, jolloin käytettävä tietokanta on sivustoille yhteinen, jolloin sivustojen myöhempi erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa, etenkin kun kaikki avustavat lisäosat eivät multisite -ympäristössä toimi, tai siihen tarjotaan maksullista versiota. Näin kävi ainakin All-in-one WP Migration -lisäosan kanssa.

Voidaan myös tehdä kullekin saitille oma hakemisto, ja määritellä wp-config -tiedostossa MySql-tietokantaan taulujen prefix erilaiseksi kullekin saitille (wp-config.php:ssä on jopa ohje tälle toimenpiteelle), mutta näin nimettyjen taulujen  erottaminen toisistaan niin, että sivusto myös toimisi on hankalaa ilman tarkoitukseen sopivaa apuohjelmaa. 

Itse asiassa multisite toimii tietokannan suhteen suunnilleen samalla tavalla, mutta sen poistaminen käytöstä on huomattavan helppoa.

 


WordPressin multisite-ominaisuuden käyttöönotto

Käyttöönotto kannattaa tehdä aivan puhtaaseen WordPress -asennukseen, koska asennetut lisäosat tai mahdollisesti joku asennusavustajaohjelma, kuten Bitnami, saattaa aiheuttaa todella vaikeasti paikallistettavia ongelmia. Tässäkin tapauksessa oppi tuli sormenpään kautta, kun yritin asentaa multisitea jo monta viikkoa käytössä olleeseen ympäristöön.

Asennusavustajat ovat muutenkin melko turhia, koska WordPressin asennus itsessään on aika suoraviivainen toimenpide, etenkin kun sen on tehnyt pari kolme kertaa. Viimeisimpänä harjoituksena laitoin 4.9 Beta -version localhostin juureen, eikä aikaa kulunut paljon enempää kuin viisi minuuttia.

https://codex.wordpress.org/Installing_WordPress#Famous_5-Minute_Install

No, joka tapauksessa näin se multisite-asennus menee:

Avataan wp-config.php ja lisätään viimeiseksi riviksi (ennen  viestiä: /* That’s all, stop editing! Happy blogging. */

define(’WP_ALLOW_MULTISITE’, true);

=> WP:n Työkalut – valikkoon ilmestyy Verkon asennus

=> Valitaan Asenna Multisite ja seurataan ohjeita eli kopioidaan ohjesivulta muutama koodirivi wp-config.php ja .htaccess -tiedostoihin.

Aiemmin mainitsemani asennuksen purku on yhtä helppoa – kun yllämainitut muutokset poistetaan, käytössä on taas tavallinen yhden saitin WP.

 

Webhotellit ja WordPress

Suomessa toimii kymmeniä eri kokoisia yrityksiä, jotka tarjoavat webhotellipalveluja.  Varsin kattava listaus näistä yrityksistä löytyy webhotellihakemistosta osoitteessa:  https://webhotelli.directory/yritykset/

Koska ala on tiukasti kilpailtu, hinnatkin on rutistettu melko alas ja kaikilla toimijoilla suunnilleen samalle tasolle. Halvin peruspaketti maksaa tyypillisesti pari kolme euroa kuukaudessa, ja halvin kuukausihinta saadaan pitemmällä sopimuksella / laskutusvälillä.

Pakettien tarkka sisältö vaihtelee hotellin ylläpitäjästä riippuen ja yksityiskohtainen vertailu voikin olla vaikeaa. Toisaalta voi lähteä siitä, että tavallisten nettisivujen pyörittämiseen kelpaa niistä mikä tahansa, jolloin varsinaisen valinnan kriteerit voi asettaa muilla perusteilla.

Toisinaan on tarvetta tehdä kokeiluja omaksi iloksi tai vaikkapa demoja asiakkaille, jolloin hotelliin ei haluaisi sitoutua eikä siitä välttämättä maksaakaan mitään.

Maksullisiin peruspaketteihin sisältyy usein vain yksi mySql -tietokanta, joka käytännössä tarkoittaa, että vain yksi WordPress -sivusto voi olla kerrallaan aktiivinen. Myös tällaisessa tilanteessa ilmainen vaihtoehto tuntuisi mielekkäältä kokeilualustalta.

Tällä hetkellä ilmeisesti vain Hostinger tarjoaa ainoana ilmaisen web-hotellin (korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä), myös WordPress-sivuille. Palvelu on suunnattu erityisesti opiskelijoille ja aloittelijoille. Ideana ilmeisesti on tarjota ensimmäinen, vähän rajoitettu, annos maksutta, ja saada tällä keinolla asiakas maksulliseen koukkuun, kun nälkä alkaa syödessä kasvaa.

Joka tapauksessa lahjahevosen suuhun ei sen kummemmin pidä katsoa, eikä kokeiluun liity mitään sitoumuksia pro-version käyttöönotosta:  https://fi.000webhost.com/kotisivukone

Voit itse kokeilla, takkuaako tuo ilmainen palvelu sietämättömästi, kuten joillakin foorumeilla valitetaan, vai onko se vain kateellisten panettelua. Oma kokeiluni on osoitteessa:   https://korjaamo.000webhostapp.com

Ensivaikutelma ei ole pöllömpi. WordPress asennus oli nopea ja täysin automaattinen. Vain itse sivulla ja admin-näkymässä esiintyvät mainokset muistuttavat palvelun alkuperästä, mutta ainakaan aluksi eivät mitenkään häiritsevästi. Yhdelle käyttäjä(nime)lle suodaan kaksi ilmaista sivustoa, mutta eri sähköpostiosoitteita käyttämällä rajoitusta pystyy halutessaan kiertämään.


Erityismaininnalla pitää muistaa että Marttilassa ja Auranmaalla meillä on erinomainen mahdollisuus suosia paikallista palveluntarjoajaa, josta saa kaikki web-hotellipalvelut plus paljon muuta. Aumanet ei ole listattuna tuolla webhotelli-directoryssä, mutta kannattaa tutustua palveluihin suoraan osoitteessa   http://aumanet.fi

VPS – Virtual Private Server

eikö mikään riitä eli miksi joku tarvitsee VPS:n ja mitä on geolokalisointi?

Sanalla sanoen VPS on omalla käyttöjärjestelmällä varustettu palvelintila jollain fyysisellä palvelimella jossain fyysisessä lokaatiossa eli sijainnissa. Esimerkiksi oma virtuaalinen Windows- tai Linux-kone Armeniassa tai Arkansasissa.

Mikäli sinulla on jotain intressiä pyörittää toimintaa jossain muualla kaukana omasta sijainnistasi, voit helposti ja edullisesti siirtää e-toiminnot lähelle tuota e-tälokaatiota, jolloin vaikkapa sähköiset palvelut toimivat yhtä jouhevasti kuin paikallisilla kilpailijoillasi.

Useimmiten perusteluna VPS:n hankkimiselle on siis halu palvella paremmin kaukana olevia asiakkaita. VPS:n avulla voit palvella asiakkaitasi melkein kuin olisit itse siellä jossain.

Olisiko siinä tarpeeksi perusteluja hankkia VPS, vai riittäisikö sittenkin paikallinen web-hotelli, mikäli kaikki tarvittavat resurssit ja tarjottavat palvelut ovat web-pohjaisia. Usein palveluntarjoajalla on paletissaan molemmat vaihtoehdot, ja asiakas voi koota budjettiinsa ja tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.

VPS lyhyesti:  https://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_private_server 

Roland BK-3 rytmien lisääminen

Roland BK-3 on edullisen hintaluokan Backing Keyboard -perheen jäsen, joka monessa suhteessa nauttii kalliimpien sukulaistensa ominaisuuksista ja eduista. Suurin etu on ilman muuta Rolandin soundien laatu, joka kaikissa hintaluokissa on korkealaatuinen, mutta etenkin budjettisoittimissa tuntuu luksukselta.

Toinen etu on, että muille BK-sarjan kiippareille tehdyt soundit ja rytmit toimivat myös BK-3:ssa. Vähän vahingossa huomasin, että GW-7 -soittimen rytmien kerrottiin toimivan myös BK-5:ssä, ja ajattelin kokeilla omaan BK-3:eeni.

Tätä kirjoitettaessa tarjolla on 86 enemmän tai vähemmän eksoottista rytmitiedostoa osoitteessa http://www.rolandus.com/go/gw-7/

Rytmit pitää ladata yksi kerrallaan, mutta klikkailu on nopeaa koska tiedostojen koko on vain muutamia kymmeniä kilotavuja. Ennen lataamista rytmejä voisi esikuunnella, mutta käytännössä kuunteleminen on kivampaa itse soittimessa. Huonot tai itselle turhat tiedostot voi poistaa, ja parhaat voi nimetä uudestaan omalle logiikalle sopivasti.

Kun tiedostot on ladattu omalle tietokoneelle, tarvitaan usb-muistitikku (joka ei saa olla liian uusi, tarkemmin asiaa tutkimatta kävi ilmi, että soitin ei tunnistanut uutta tikkua, mutta vähän vanhempi samankokoinen löytyi ongelmitta)

Muistitikku siis laitetaan BK-3:n liittimeen ja valitaan Menu-valikosta Format USB-memory. Toimenpide alustaa tikun (FAT32) ja tekee valmiiksi soittimen ymmärtämän hakemistorakenteen. Sen jälkeen kopioidaan tietokoneessa rytmitiedostot tikulle My Rhythms -hakemistoon, tikku takaisin soittimeen ja uudet rytmit ja taustat ovat käytettävissä.

 


Samalla kun lisäilee taustoja,  voi tietysti tarkistaa soittimen päivitykset ja laittaa tarvittaessa ajan tasalle.

https://www.roland.com/global/support/by_product/bk-3/updates_drivers/

 

Lasagne

Lasagnelevyjä
Jauhelihakastike:
400 g jauhelihaa
kynttä  valkosipulia
3 kpl sipuleja
tlk tomaattimurskaa
3 rkl tomaattisosetta
kpl lihaliemikuutio
mustapippuria
Oreganoa tai pitsamaustesekoitusta
Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
5-6 dl maitoa
200 g juustoraastetta
muskottia
suolaa

 


Ohjeet

 

Jauhelihakastike:
  • Ruskista jauhelihat pilkottujen sipuleiden ja valkosipuleiden kanssa öljyssä tai voissa
  • Lisää tomaattimurska ja mausteet
  • Hauduta 15 minuuttia
Juustokastike
  • Sulata voi ja sekoita siihen jauhot
  • Lisää hiljalleen maito koko ajan kauhalla sekoittaen (ei kannata käyttää vispilää, sillä sen puhdistaminen on vaikeaa)
  • Kun maito alkaa kiehua, lisää mausteet (mustapippuri, suola ja muskotti) ja juustoraasteesta 2/3 maitoon

Voitele vuoka ja kaada pohjalle juustokastiketta ohut kerros. Lisää lasagnelevyjä (3-4 kpl) kunnes pohja on peittynyt. Lisää noin 1/3 jauhelihasta ja kaada päälle 1/3 juustokastikkeesta ja taas lasagnelevykerros. Jatka, kunnes kaikki aineet loppuvat. Lopuksi kerros juustokastiketta ja sirottele loput juustoraasteesta päälle. Lasagnelevyjä en enää juustoraastekerroksen alle laittaisi, koska levyt kuivuvat ja kovettuvat.

Paista noin 175 asteessa 45 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea.

Lasagnen tekeminen yksin vaatii täydellistä keskittymistä, varsinkin jos teet juustokastikkeen samalla kun haudutat jauhelihaa.

Lähde, josta soveltaen ammennettu:  https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/178/Lasagne/

Blogi- ja rahavirrat

Googlen Blogger -alustan esittelyn yhteydessä sivusin bloginpidon ansaintamahdollisuuksia. Ansaintalogiikkahan toimii tietysti niin, että raha hakeutuu sinne, missä on paljon potentiaalisia asiakkaita.

Bloggari houkuttelee itselleen lukijoita, mutta koska blogin lukemisesta ei voi laskuttaa, raha tulee niiltä tahoilta, joita koskevia kirjoituksia bloggari julkaisee.

Bloggarin tavoitteista riippuu, kumpi on ensisijainen motiivi, mutta ansaintamielessä liikkuvissa blogikärryissä on aina kolme pyörää, nimittäin kirjoittaja, lukija ja mainostaja.

Koska aihe on yleisesti kiinnostava ja niin ollen kerää paljon klikkauksia, rahan tekeminen bloggaamalla on varsin suosittu blogikirjoitusten aihepiiri. Voisikin ajatella, että blogivirrat kulkevat sinne, missä on maksimimäärä klikkaajia, jolloin yleinen mielipide ohjaa blogisteja eikä päinvastoin. Jotkut julkaisevatkin blogitulonsa, ja niistä summista voisi vetää sen johtopäätöksen että mistään kultakaivoksesta ei ole kysymys.

Minimipalkkaa vastaavat tulot saa kokoon vain poikkeuksellisen aktiivinen yksilö, joka jaksaa ja kykenee jatkuvasti olemaan menossa ja esillä verkostoitumassa,  mainostamassa, markkinoimassa ja tuotteistamassa, ja jossain välissä ehtii väsäämään sitä blogiaankin. Näyttääkin siltä, että näillä ihmisillä blogi ei välttämättä olekaan itse se tuote, vaan oman persoonan  markkinointikanava muiden joukossa.

Muutaman tunnin tutustumisen aikana on käynyt ilmi, että pienenkin summan ansaitseminen kuukaudessa edellyttää, paitsi laajaa lukijakuntaa, myös  melkoista palettia erilaisia ansaintatyökaluja, ja niiden aktiivista ylläpitoa. Joidenkin ansainta-aktivistien mukaan tähän tekniseen puoleen saattaa kulua päivässä jopa useita tunteja vielä silloinkin, kun rutiinit ovat jo muodostuneet.

Sananmukaisesti passiivista rahaa voi tulla vaikkapa AdSense -klikkauksista, mutta samalla niitä roposia vastaan joutuu luovuttamaan ainakin pienen osan bloginsa henkilökohtaisuudesta.

Jossain vaiheessa blogissasi onkin enemmän kaupallista sisältöä kuin omia ainutlaatuisia ajatuksiasi, ja silloin tietysti alkavat lukijatkin haistaa rahasta-ajattelun ilmapiirin ja kävijämäärät saattavatkin kääntyä yllättäen laskuun.


Aihepiiriä käsitteleviä blogeja on loputtomasti, mutta laitetaan tähän nyt malliksi pari mahdollisesti rahanarvoista vinkkiä :

http://bloggaajat.com/21-toimivaa-tapaa-tehda-rahaa-netissa-blogin-avulla/

https://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_käyttöön

 

Google Blogger vs WordPress

On ehkä väärin vertailla WordPressiä pelkästään blogialustaa tarjoavaan Bloggeriin, koska WP:llä voi tehdä niin paljon muutakin kuin vain blogata. Varsin kattava, joskin jo yli kolme vuotta vanha, ominaisuuksien vertailu on vaikkapa allamainitussa blogissa:

http://blogikonsultti.blogspot.fi/2014/07/blogger-vs-wordpress.html

Kolmessa vuodessa asetelma on saattanut jonkin verran muuttuakin. Itse en kokenut wordpressin asentamista palvelimelle mitenkään ylivoimaisen hankalaksi – ja sen jälkeenhän se toimii yhtä vaivattomasti kuin valmiiksi hostatut palvelutkin.

Toki asennuskynnystä alentaa, jos sinulla on jo kotisivu hostattuna jollain palvelimella, jolloin palveluun liittyvä mySql -tietokanta voi olla käytettävissä ilman lisämaksua. Palveluntarjoajat ovat kyllä huomanneet markkinaraon, ja tarjoavat WordPress -optimoituja käyttäjätilejä / tietokantoja, joissa WP toimii peruspakettia vilkkaammin.

Joka tapauksessa Googlen Bloggerilla blogisivun perustaminen on huomattavan helppoa ja yksinkertaista verrattuna WordPressin asentamiseen ja sivujen julkaisuun. Mikäli Google-tili on jo olemassa, blogi on on pystyssä minuutissa! Niin tämäkin:   http://japinploki.blogspot.fi

Kuten arvata saattaa, nämä minuutissa luodut blogit ovat usein kokeilumielessä perustettuja, eikä niihin koskaan tule ilmestymään fundamentaalista tietoa elämän tarkoituksesta tai yhtään mitään muutakaan merkittävää sisältöä. En siis aio, ainakaan tässä vaiheessa, pyytää teitä seuraamaan vastaperustetun japinplokin antia, vaikka sen nimessä onkin viitteitä aina ministeritasolle asti.

Googlen Bloggerissa tulevat tietysti mukana kaikki G-tuoteperheen hyvät ja huonot ominaisuudet. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen on etenkin Google-käyttäjien kesken helppoa, joten ryhmätyönä ylläpidettävä blogi istuu Bloggeriin kuin nenä päähän. Google tekee myös rahan ansaitsemisen bloggaamalla periaatteessa helpoksi. AdSense -palvelun linkki on sijoitettu näkyvästi aloitusvalikkoon, samoin Google Analytics -tilastot.

Rahan ansaitseminen saattaa hyvinkin olla ainakin sekundaarinen argumentti bloggaamisen aloittamiselle tai kehittämiselle. Aiheesta näkyy olevan huomattavan paljon artikkeleita… niin, mm. erilaisissa blogeissa. Voisikin kuvitella, että ansaitsemiseen ja rahaan liittyvillä hakusanoilla runsas kävijävirta on taattu. Kokeillaanpa: raha, raha, raha ja vielä money, money, money.

RWD (Responsive Web Design)

Web-sivuja katsellaan tänä päivänä eri kokoisilla laitteilla, tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. SIksi sivuihin on syytä lisätä ominaisuuksia, jotka ensinnäkin tunnistavat käytetyn laitteen ja toiseksi pystyvät mukauttamaan sivut kullekin laitteelle sopivan kokoiseksi.

Oikeastaan vain itse koodipohjalta tehdyillä sivuilla responsiivisuus edellyttää erityistä huomiota. WordPress ja muut julkaisualustat huolehtivat asiasta taustalla automaattisesti, eli responsiivisuus on alustoissa jo sisäänkoodattuna ominaisuutena.

Etenkin kun sivuja aletaan tehdä puhtaalta pöydältä, voidaan kiinnittää huomiota sivuston lay-outiin ja käytettyihin tekniikoihin laajemminkin, myös responsiivisuuden näkökulmasta.  Niin uusille kuin vanhoillekin sivuille viewport-meta-tagi on avain erilaisten näyttöjen tunnistamiseen.

Yksinkertaisimmillaan pelkkä tagin lisääminen muuttaa sivun käyttäytymistä riittävästi, ja ainakin lisäyksen jälkeen voi tarkastella, mitkä elementit mahdollisesti kaipaavat vielä viilaamista. Meta-tagi voi olla vaikka tällainen:

<meta name=”viewport” content=”width=device-width, initial-scale=1, user-scalable=no” />

Lisää aiheesta:

https://www.w3schools.com/css/css_rwd_intro.asp

https://css-tricks.com/snippets/html/responsive-meta-tag/

 

 

Valkoviinissä haudutetut katkaravut

 

  • 500 g kuorittuja katkarapuja
  • 1 – 2 sipulia
  • 1 – 2 valkosipulin kynttä
  • 3 rkl voita
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 ripaus tabascoa
  • 1 tl currya
  • 1 ripaus sahramia

Hienonna sipuli ja valkosipuli.

Kuumenna voi tilavassa paistokasarissa ja hauduta siinä sipulisilppu pehmeäksi. Lisää valkoviini ja kiehauta.

Lisää kasariin katkaravut, kuumenna seos – älä keitä.

Sekoita keskenään kerma, curry, sahrami ja tabasco. Lisää kermaseos katkarapujen päälle. Kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Tarkista maku ja tarjoa paahtoleivän tai lämpimän patongin kanssa.

Juomaksi kannattaa käyttää samaa valkoviiniä, jota käytit ruoan valmistamiseenkin.

Stifado & lohkoperunat

Stifado

6 annosta

noin 1½ kg naudanpaistia
n. 1 kg pieniä sipuleita
n. 1 dl oliiviöljyä
n. 1 dl punaviinietikkaa
2-3 kpl kypsiä tomaatteja tai 1-2 prk tomaattimurskaa
(1 prk tomaattipyreetä)
rosmariinia runsaahkosti
pari laakerinlehteä
pari kanelitankoa
muutama valkosipulinkynsi pilkottuna
muutama kokonainen neilikka
hyppysellinen kokonaisia maustepippureita
hieman suolaa

Valmistusastiana savipata on osoittautunut oivalliseksi – täytä savipata tässä vaiheessa kylmällä vedellä, jotta vesi ehtii imeytyä pataan valmistelujen aikana.

Leikkaa paisti reilun kokoisiksi palasiksi, halkaise sipulit mikäli ne ovat isohkoja ja pilko valkosipulinkynnet.

Laita liha, sipulit, valkosipulit, tomaattimurska ja mausteet kerroksittain savipataan (!tyhjennä ensin savipata vedestä!) ja lisää viinietikka, oliiviöljy ja tarvittaessa hieman vettä.

Laita savipata kylmään uuniin ja uunin lämpö n. 225 asteeseen. Tässä vaiheessa voitkin huoletta käydä saunassa, valmistella lohkoperunat ja syödä alkuruoaksi tzatzikia ja dolmadeksia, sillä stifado on valmista vasta n. 2 – 3 tunnin kuluttua.

Stifado valmistuu hieman nopeammin, jos ensin huuhtelet ja kuivaat lihapalat ja ruskistat ne pannulla oliiviöljyssä sipulien kera ennen pataan laittamista. Empiiriset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ajansäästö on marginaalista, koska työmäärä on vastaavasti suurempi.

Tarjoa stifado kuumana vaikkapa seuraavaan tapaan valmistettujen lohkoperunoiden kanssa:

Lohkoperunat

Pese ja kuori perunat. Leikkele perunat suunnilleen ranskalaisten kokoisiksi lohkoiksi (voit jättää lohkot kyllä huomattavasti isommiksikin). Aseta uunipellille leivinpaperi ja levitä perunalohkot siihen tasaisesti.

Sivele lohkot kevyesti öljyllä esim. pullasutia apuna käyttäen. Ripottele maun mukaan ranskanperunamaustetta pinnalle ja laita pelti uuniin, (mikäli se mahtuu yhdessä padan kanssa) noin 20 minuuttia ennen stifadon arvioitua valmistumisaikaa.

Voit tietenkin valmistaa lohkoperunoita kuvatulla menetelmällä muuhunkin tarkoitukseen. Tällöinkin uuni kannattaa esikuumentaa, ennen kuin perunat laitetaan kypsymään.