Sijoitus ja rahoitus

 

Sijoittaminen on tänä päivänä melkoisen trendikästä puuhaa – eikä ihme, onhan noususuhdannetta jatkunut pienin notkahduksin jo kymmenkunta vuotta, ja jokseenkin kaikki piensijoittajat ovat onnistuneet kasvattamaan sijoituksiaan.

Samaan aikaan sijoittaminen on muuttunut pääosin verkossa tapahtuvaksi ajanvietteeksi, eikä tarvetta kivijalkapankissa asiointiin juurikaan enää ole. Itse asiassa nopeimmin suosiotaan kasvattavat nyt ulkomaiset, pelkästään verkossa toimivat välittäjät.

Perinteiset pankit joutuvatkin miettimään toimintatapojaan, tarve henkilöstökulujen karsimiselle alkaa olla polttava, kun verraten yksinkertaiset algoritmit hoitavat sijoittamisen ihmistä tehokkaammin, lähestulkoon olemattomilla kustannuksilla.

Sijoittaminen ei enää ole mitenkään yksityistä eikä salaista, kuten aikaisemmin. Julkaistua sijoitustietoa on jo todella paljon ja monet tavalliset kansalaiset julkaisevat blogeissaan jopa salkkujensa euromääräisen kehityksen. Nordnet-pankin sijoittajayhteisössä Sharevillessäkin viestitellään salkut levällään, vaikka euromäärät siellä ovatkin piilossa.

Tänä päivänä sijoittamista aloittavalla on edessään vähemmän auvoinen tulevaisuus kuin kymmenen vuotta sitten. Jonkin asteinen laskukausi on väistämättä edessä ja osittain jo päälläkin. Laskevien kurssien aikaan mentäessä paras sijoitusvinkki voi olla odottaminen.

Ostaa voi sitten, kun kurssit ovat jossain vaiheessa pohjalukemissa. Tällä hetkellä voi varovaisesti sijoittaa välttämättömyyshyödykkeisiin ja -infraan, jotka eivät ole erityisen suhdanneriippuvaisia.

Kauppapaikat ja välittäjät

Sijoittamisesta useimmille tulee ensimmäiseksi mieleen oma pankki ja sen tarjoamat tuotteet ja palvelut. Perinteiset pankit tarjoavat mielellään ja ensisijaisesti omia tuotteitaan, joita ei sitten välttämättä muualta voikaan ostaa. Tämä tekee vertailun hankalaksi, kun tuotteita ei voi missään palvelussa laittaa samaan vertailukoriin.

Uusi aika on tuonut kansainväliset välityspalvelut myös piensijoittajan ulottuville. Suosittu pohjoismainen vaihtoehto on ruotsalainen Nordnet. Vähän samaan tyyliin toimivat myös esim. DeGiro ja Lynx.

Pohjoismaiden ulkopuolelle mentäessä voi jo miettiä talletussuojaa ja asiakaspalvelun erityispiirteitä, vaikka EU:n alueella pahempia yllätyksiä tai takaiskuja etenkään piensijoittajalle tuskin voi tulla. Suomenkielistä aspaa arvostavan kannattaa kuitenkin ottaa selvää, onko välittäjällä sellaista tarjolla.

Sijoittaja -lehden välittäjävertailusta vuodelta 2017 saa edelleen hyvää osviittaa ainakin siitä, miten suuria eroja välittäjien kustannuksissa voi olla ja miten eri tavalla ne kohtelevat piensijoittajaa verrattuna suuremmilla summilla (ja toisten rahoilla) operoiviin.

Passivinen piensijoittaja esimerkkisijoitukset:

Välittäjävertailun tulostaulukko: Passiivinen Piensijoittaja

https://www.sijoittaja.fi/65941/valittajavertailu-2017/

Tilanne elää jatkuvasti ja tuo vertailun jälkeen etenkin OP on parantanut asemiaan ja olisi nykyisillä kuluillaan jo aivan Nordean tuntumassa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että kulut määräytyvät välittäjän hinnaston mukaisesti esim. salkun koon, toimeksiantojen määrän jne pohjalta. Oheisessa taulukossa passiivisen piensijoittajan 1000€:n salkku näyttää tyypillisesti kalleimmat kulut, kun rahaa ja tapahtumia on vähän.

Nordnetissä uusi asiakas on ensimmäiset kaksi kuukautta parhaalla eli halvimmalla kaupankäyntitasolla, mutta sen jälkeen tipahtaa tiettyjen sääntöjen mukaan huonoimmalle – idea on vähän samanlainen kuin autovakuutusten bonuksissa.

https://www.nordnet.fi

https://www.degiro.fi

https://www.lynxbroker.fi

Rahastot (aktiivinen vs. passiivinen)

”Yhdeksälle henkilölle kymmenestä passiivinen indeksiin sijoittaminen olisi paras vaihtoehto. Se on kyllä tappavan tylsä vaihtoehto, eikä se kiinnosta suurinta osaa. Se on tylsä, mutta tuottava tapa sijoittaa, (Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju myöntää.”

Aktiivisen rahaston erottaa passiivisesta vilkaisemalla rahaston kuluja. Aktiivisen rahaston ylläpitämisestä salkunhoitajapankkiiri nyhtää useita prosentteja salkun kokonaissummasta, jopa riippumatta siitä tuottaako salkku tappiota. Tästä näkökulmasta salkun luovuttaminen jonkun pankin tradenomin hoidettavaksi on vain lisäriski ja -kustannus.

Etenkin piensijoittajan on hyvä muistaa, että ”pankkiiri syö salkustasi”.

Sen sijaan pankkien ylläpitämät rahastot saattavat olla hyvinkin tuottoisia ja turvallisia, koska niiden avulla osaltaan luodaan mielikuvaa pankin rahoitusosaamisesta. Pankin omille asiakkaille rahastojen ostaminen ja omistaminen voi olla kulurakenteeltaan suhteellisen edullistakin.

Etenkin Nordea ja 2018 myös OP ovat ojentaneet kättä piensijoittajankin suuntaan laskemalla osakekaupankäynnissä myös pienten ostoerien kuluja.

Mikään ei estä olemasta samanaikaisesti useamman pankin asiakas, jolloin salkkua voi siirrellä pankista toiseen kulloisenkin kilpailutilanteen mukaan, mikäli mielenkiintoa sen seuraamiseen riittää. Rahoitustuotteiden kirjo on tosin niin laaja, kirjava ja nopeasti vaihteleva, että niiden luotettava vertailu on jokseenkin hankalaa – vaikka sitä tekisi kokopäivätoimisesti.

Passiivisten (indeksi)rahastojen palkkiot ovat matalia, tyypillisesti 0,01% – 0,5% vuodessa.“

ETF ( Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto)

https://blogi.nordnet.fi/mihin-etf-sijoittajan-tulee-kiinnittaa-huomiota/

Osakkeet (kotimaiset vs. ulkomaiset)

Yksittäisten yritysten osakkeisiin sijoittaminen vastannee parhaiten ihmisten mielikuvaa sijoittamisesta yleensä. Ostetaan Nokiaa, Fortumia, Raisiota tai muuta enemmän tai vähemmän tuttua yhtiötä, tai nousevia tähtiä kuten pelifirmojen osakkeita. Yleensä tätä kauppaa käydään arvopaperipörssissä ja kauppojen välittäjinä toimivat pankit tai pankkiiriliikket.

Sijoittaa voi myös paikallisen puhelinyhtiön, hiihtokeskuksen tai vaikkapa serkkupojan pienyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, vaikka niitä ei valtakunnan pörssissä noteerattaisikaan. Joskus tämä voi olla hyvinkin perusteltua, varsinkin jos sijoituksessa on ns. ”oma lehmä ojassa”.

Muita tapoja sijoittaa

Muutaman vuoden ns. ”S-juna” on ollut tuottoisa sijoitusjippo, joka perustuu siihen, että suurin osa S-ryhmän osuuskaupoista on maksanut verrattain hyvää korkoa (jopa 20%) sijoitetulle osuuspääomalle.

Henkilön oletetaan hankkivan vain oman alueensa osuuskaupan osuuden, itselleen tai kaikille perheenjäsenilleen. Kuitenkin on täysin mahdollista liittyä vaikkapa kaikkien tai haluamiensa osuuskauppojen omistajaksi samalla tavalla. Parhaimmillaan nelihenkinen perhe saattoi riskittömästi netota S-junasta toista tuhatta euroa vuodessa.

Vuonna 2018 S-junan kyyti on alkanut hiipua, kun useampi osuuskauppa on osuuskuntakokouksen päätöksellä alentanut osuuspääoman korkoprosenttia ja/tai siirtynyt maksamaan ostoihin perustuvaa hyvitystä vain aktiivisille asiakkailleen. Onkin oletettavaa, että ainoastaan sijoitusmielessä osuuskuntahenkiset pikkuhiljaa vetävät sijoituksensa pois koko junasta sitä mukaa kun tuotot vähenevät.

Kauppalehden kädenojennus

Kauppalehti tarjoaa rekisteröityneelle lukijalleen käteviä työkaluja piensijoittajalle, vaikka et olisi edes lehden tilaaja. Voit muodostaa sijoituksistasi tai suunnittelemistasi sijoituksista virtuaalisen Oman Salkun tai voit seurata tiettyjä papereita Oma Lista -palvelun avulla.

Oma Salkku on kätevä tapa seurata samanaikaisesti vaikkapa perheenjäsenten sijoituksia tai eri välittäjillä olevia omia sijoituksiasi.

Ajantasaisen markkinatiedon lisäksi käytettävissä on analysoituja taloustietoja, joiden avulla yhtiöiden talouden tilaa voi arvioida ja sen kehittymistä aprikoida.

Kehitysvaiheessa oleva sivusto ( https://beta.kauppalehti.fi/porssi ) näyttää yleisen markkinatiedon ohessa samalla sivulla myös OmanListan ja OmanSalkun tiedot, jolloin niitä on helppo vertailla.

Myös Stonder -peukutustaulukko antaa osviittaa siitä, oletko samoilla linjoilla kuin muut sijoittajat. Ihan helposti ei löydy tarkempaa tietoa datan keräystavoista tai rekisteröityneiden käyttäjien määrästä – tai laadusta. Mikäli rationaalisesti käyttäytyviä käyttäjiä olisi riittävän suuri määrä, laadullinen ”volatiliteetti” menettäisi jossain määrin merkitystään.

Tulokset olisivat luotettavampia, mikäli peukutus olisi linkitetty suoraan ao. käyttäjän omiin sijoituksiin. Nyt palvelussa voi klikkailla mutupohjalta tai aivan sokkona mitä sattuu.

KL:n sivuille datan jalostaa Luuva Oy:n Stonderapp, joka saattaa käyttää myös muualta kuin omilta rekisteröityneiltä käyttäjiltä kerättyä markkinadataa .

https://www.stonderapp.com/fi

http://www.xignite.com/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *