Mobiiliverkon lyhyt tarkistuslista

Mobiiliverkon toimivuus koostuu: 

1) operaattorin tukiasemasta, eli lähettimestä, joka maaseudulla sijaitsee tavallisimmin maastoon pystytetyssä lähetinmastossa

2) omat mobiilipäätelaitteet, jotka vastaanottavat signaalia operaattorin lähettimestä ja jakavat sen edelleen kodin langattomaan wifi- (wlan) -verkkoon.

3) tietokoneet, tabletit, tulostimet ym. wifi -verkon laitteet


Operaattori 

Vaihtoehtomme Suomessa ovat Dna, Saunalahti tai Telia, joten näistä valitaan joko huolellisesti kokeilemalla, minkä operaattorin verkko toimii kohteessa parhaiten, tai jo olemassa olevan omakohtaisen kokemuksen pohjalta (ei naapurin tai ystävän). Kokeilua voi tehdä itse ostetuilla Prepaid -liittymillä tai voi pyytää myyjiltä kokeiluliittymän pariksi viikoksi (jolloin tosin altistat itsesi ko. operaattorin markkinointiponnisteluille hamaan maailman tappiin asti).

Olisi hyvä kokeilla ainakin kahta eri operaattoria. Vaikka maaseudulla mastot ovat yleensä yhteiskäytössä, antennien suuntaus on kuitenkin erilainen eri operaattoreilla ja joku niistä on aina siinun kannaltasi parempi kuin joku toinen. Joissakin tapauksissa masto on vain yhden operaattorin hallussa. Jos tällainen masto on selkeästi lähimpänä ja sopivassa suunnassa, kannattaa operaattori ottaa vertailuun jo silläkin perusteella.

Operaattorien verkoista ja mastoista saa yksityiskohtaista tietoa Cellmapper -sivustolla: https://www.cellmapper.net/ 

“Cell” eli solu tarkoittaa käytännössä yksittäistä operaattorin antennia, joka osoittaa  tiettyyn suuntaan ja jonka peitto tai keila on tietyn muotoinen. Solun tietoihin voi perehtyä yksityiskohtaisemmin Cellmapperissa. Solukohtaiset keilat näkee selvästi Cellmapperin kartalta, mutta maaston muodoista tämä kartta ei kerro paljon mitään. Paikallistuntemuksesta on tällöin suurta apua, ja työkaluna voi käyttää Maanmittaushallituksen karttapalvelua osoiteessa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka .


Oma mobiilipäätelaite 

vastaanottaa signaalia suoraan operaattorin lähettimestä, siis ILMAN wifi -verkkoa. Tällaisia ovat mobiiliverkon reitittimet ja useimmat älypuhelimet. Molempien avulla operaattorin signaali voidaan jakaa kodin wifi-verkossa muiden laitteiden (tietokoneet, läppärit, tabletit, tulostimet, älytelevisiot, chromecast ym.) käytettäväksi. 

Usb -liitäntäiset nettitikut ja osittain myös omalla akulla varustetut mokkulat ovat jo mennyttä aikaa, koska lähes jokaisella on älypuhelin, jonka mobiiliyhteyden voi helposti jakaa tilapäiseen käyttöön esim. autossa tai mökillä. 

Mobiiliverkon reititin on kodin wifi-verkon sydän, joten siihen ja sen sijoitteluun kannattaa panostaa – tarkoitan lähinnä ajatustyötä. Reitittimet maksavat Torilla muutaman kympin, kun ihmiset myyvät tarpeettomiksi jääneitä laitteitaan pois tai tekniikkafriikit vaihtavat uusimpaan rautaan. 

Kovin vanhaa mallia ei kannata hankkia, koska pitää muistaa että reititin keskustelee jatkuvasti operaattorin keskuslaitteiston kanssa, jota operaattorit säännöllisesti päivittävät. On siis tärkeää, että myös “putken toisessa päässä” oleva laite on päivitetty suurin piirtein samalle aikakaudelle, myös ohjelmiston osalta. Se ei tarkoita sitä, että aina pitäisi olla käytössä viimeisin malli, mutta uudemmat mobiilireitittimet hoitavat keskustelun nopeammin ja tehokkaammin ja ovat lisäksi herkempiä toimimaan huonossakin kentässä. Oman ohjelmistonsakin ne osaavat päivittää jopa täysin automaattisesti, mutta silloin tällöin tarkistaa, onko automatiikka toiminut. Reitittimeen saa yhteyden selaimella, kirjoittamalla ohjekirjasta löytyvän osoitteen, esim.:  http://192.168.1.1  tai http://192.168.100.1

Joitakin reitittimen asetuksiakin voi itse tehdä tai säätää. Reitittimen nopeus hidastuu ajan oloon, jos se on jatkuvasti päällä, mutta uudelleenkäynnistyksen voi ajastaa vaikka tapahtuvaksi kerran viikossa keskellä yötä, jolloin se tapahtuu täysin huomaamatta.

Nykyisin reitittimet eivät ole operaattorilukittuja, joten voit ostaa esim. DNA:n logoilla varustetun laitteen ja käyttää sitä Saunalahden simmillä ja verkossa.

Kun käytössä on erillinen mobiilireititin, sen sijoitteluun ja suuntaamiseen kohti valittua mastoa kannattaa panostaa jonkin verran aikaa ja vaivaa, koska sopivan paikan löydyttyä laitteeseen ei juuri tarvitse koskea. Mobiilireititin pitää sijoittaa nyrkkisääntöisesti mahdollisimman ylös ja sille puolelle taloa, jossa mastokin on, reitittimen mukana tulevat lapa-antennit on syytä laittaa paikoilleen, jos kenttä on heikko. Tavallisesti yhteys on riittävän hyvä, jos mastoon on näköyhteys ja etäisyys alle 4-5 kilometriä

Yhteyttä voi testata yleisillä nopeusmittareilla (nopeustesti.fi, fast.com, speedof.me), nopeus kertoo samalla yhteyden laadusta. Mittauksia voi tehdä eri kellonaikoihin, vuodenaikoihin ja eri säätiloissa, jolloin voi todeta että vaihtelua esiintyy. Haja-asutusalueen 4G -verkossa voi olla varsin tyytyväinen, jos nopeus on luokkaa 15-25 Mbps.


Wifi-verkon laitteet  

ovat niitä, jotka eivät suoraan ota yhteyttä operaattorin tukiasemaan, vaan yhdistyvät internettiin mobiilireitittimen kautta. Näitä ovat siis tietokoneet, läppärit, tabletit, tulostimet, älytelevisiot, chromecast ym. Nykyisin listaan voi lisätä erilaisia älykodin laitteita, kuten verkkoon liitetyt lamput ja kodinkoneet, vaikkapa jääkaapit.

Laitteen ominaisuuksilla on jonkin verran merkitystä internetin selailunopeuteen, vanhoissa tietokoneissa koneen sisäinen nopeuskin voi muodostua pullonkaulaksi, mutta vielä paljon yleisempää on, että koneen muisti täyttyy jo muutamista avoimista selainikkunoista. Mikäli mahdollista, vanhaan koneeseen kannattaa päivittää maksimimäärä muistia, mikäli maksimi on 4gt tai vähemmän, voi jo harkita uudempaa konettakin. Tosin käyttötottumuksilla voi parantaa tilannetta sulkemalla tarpeettomasti auki olevat selainikkunat.

Muuten wifi-verkon laitteita koskee sama totuus kuin reitittimiäkin, eli vanhat laitteet eivät keskustele sujuvasti uusien reitittimien kanssa, jolloin verkon maksiminopeus jää saavuttamatta. 

Sokkeloisessa talossa tai erillisten rakennusten välillä saatetaan tarvita verkon laajentajaa, extenderiä, joka kuuluvuusalueen reunalle sijoitettuna jatkaa aluetta jopa alkuperäisen alueen verran suuremmaksi. Nämäkin ovat halvimmillaan parin kympin palikoita, jotka kerran asennettuna toimivat huomaamattomasti ja ilman sen kummempaa huoltoa.

Yleisesti ottaen hyvin toimiva wifi-verkko ei ole nopeuden pullonkaula, vaan kaikki ongelmat jäävät operaattorin lähettimen ja asiakkaan reitittimen väliseen yhteyteen, nämä molemmat laitteet ohjelmistoineen mukaan lukien. Suurimmat pysyvät haasteet asettaa näiden kahden pisteen välillä oleva maasto – jos talon takana maston suunnassa nousee korkea kallio tai synkkä aarnimetsä, kunnollinen yhteys voi olla mahdoton juttu.

Samoin, jos reititin jää talon peltikaton räystään taakse (tässä tapauksessa voi tuoda laitetta alaspäin pois räystään katveesta) tai ikkunoissa on joku heijastava uv-käsittely, on syytä etsiä laitteelle parempi sijoituspaikka, tai viedä antenni talon ulkopuolelle kaapelin päähän. Markkinoilla on myös ulkotiloihin suunniteltuja reitittimiä, mutta hintaa niillä on sen verran, että niiden tuomasta hyödystä on syytä varmistua ennen hankintaa.

Vaihtelevat sääolosuhteet ja lehtien määrä puissa vaikuttaa aina jotenkin signaalin etenemiseen maastossa. Sumu ja lumisade yleensä heikentävät signaalia, mutta saattaapa matalalla roikkuva sumupilvi yllättäen toimia heijastimenakin, jolloin yhteyden laatu jopa paranee.

Samanaikaisten käyttäjien määrä vaikuttaa käytettävissä olevan kaistan leveyteen. Haja-asutusalueen verkoissa tämä harvemmin on ongelma, koska käyttäjien maksimimääräkin solua kohti on suhteellisen pieni. Omilla mittauksilla voi havainnoida, onko nopeuksissa jotain eroa esim. varhaisen aamun ja illan “prime timen” välillä, kun monet katselevat mobiiliverkon kautta maksukanavia tai youtubea ym ym. 

Tässä kohtaa avuksi tulevat kuitukäyttäjät, jotka eivät rasita mobiiliverkkoa ja toisaalta mobiilikäyttäjätkin jakaantuvat eri operaattorien kesken, jolloin kaikille tilaa riittää ja kaikille kaistaa on.

Sitten vielä yksi asia: on tärkeää ymmärtää, että yhteyden laatu on aina suhteessa reitittimen sijaintiin yllä kerrotun mukaisesti. Operaattorin puhelinmyyjän kertomuksilla ei ole mitään merkitystä, kun etsitään parasta ratkaisua juuri sinun asuntoosi, ja jopa tiettyyn käyttöpisteeseen asunnon sisällä. Operaattorin kartalla näkyvä vihreä alue ja erinomainen signaali saattaa toteutua vain puutarhasi koilliskulmassa tai läheisen kallion päällä, joissa surffaaminen ja hyggeily ei etenkään talvioloissa ole erityisen mukavaa tai edes mahdollista. Samalla tavalla suurella varauksella tulee suhtautua naapurien ja kylänmiesten kokemuksiin, koska ne kaikki ovat sataprosenttisen subjektiivisia.

Jokainen on siis oman mobiiliyhteytensä herra. Mitä ongelmallisempi paikka, sitä vahvemmin pitää luottaa omaan näkemykseen ja kokemukseen. Joissain tilanteissa voi olla hyödyllistä kysyä operaattorilta, millaista tekniikkaa heidän lähettimensä tarkkaan ottaen käyttää ja millaista reititintä se tekniikka parhaiten tukee. Saatujen neuvojen noudattaminen saattaa tietää rahanmenoa, jos paras lopputulos niiden mukaan saavutetaan vain uusimmilla ja kalleimmilla ratkaisuilla. Lisäksi neuvoille ei yleensä anneta minkäänlaista takuuta, vaan kehotus kuuluu, että voisit kokeilla nyt vaikka tuollaista…

Kun mobiiliyhteyden on saanut muodostettua luotettavasti se todennäköisesti toimii vuosikausia vaatimatta sen kummempaa huolenpitoa. Vuodenaikojen vaihtelu ja ympäristössä tapahtuvat muut muutokset, kuten uudet rakennukset tai metsätyöt vaikuttavat jossain määrin yhteyden laatuun. Aika ajoin, vaikkapa parin vuoden välein, voi muutenkin päivittää tietonsa mobiiliyhteyksien uusista tuulista ja tekniikoista, hinnoittelua unohtamatta. Kerran parhaiten toimivaksi todettu operaattori ei välttämättä ole sitä ikuisesti, vaan tilanne on hyvä toisinaan tarkistaa.

Tulollaan oleva 5G -verkko ei lähitulevaisuudessa tule vaikuttamaan maaseudun haja-asutusalueiden yhteyksiin millään tavalla, koska 5G:n vaatiman tukiasemaverkon tulee olla huomattavasti 4G-verkkoa tiheämpi – etäisyys 5G -tukiasemaan voi olla enintään vain noin 300 metriä, ja välillä ei saa olla juuri minkäänlaisia esteitä. Todennäköisempää siis on, että 5G ei koskaan saavuta syrjäisimpiä savuja edes täällä eteläisessä Suomessa, mikäli tekniikassa ei saavuteta uusia merkittäviä läpimurtoja.

Avainasemassa sanat

Vauvauutisia- Child Theme -otsikoitu artikkelini sai poikkeuksellisen paljon klikkauksia, ja onkin syytä epäillä että suuri osa kävijöistä on saapunut sivulle motiivierehdyksen seurauksena. Valitettavaa tietysti on, että kerran pettyneina he tuskin tulevat toista kertaa.

Fraasi ”Sinun sanasi merkitsivät minulle todella paljon” saa aivan uutta painoarvoa, kun merkitys voidaan mitata rahassa.

Avainsanojen valintaan ja tehokkuuden seuraamiseen voi paneutua hyvinkin vakavasti tai ainakin uteliaasti. Avainsanojen muodostamiseenkin on tarjolla työkaluja, puhumattakaan niiden käytön seurannasta, jota voi tehdä lähestulkoon tieteellisen tarkasti. Ks. https://sampsavainio.fi/blogi/avainsanatutkimus/

Vakavan paneutumisen ymmärtää, jos SEO eli hakukoneoptimointi on työsi, tai ainakin osa sitä. Ainahan klikkausten määrästä on oltu kiinnostuneita, ja kävijälaskuri on usein ensimmäinen härpäke, joka uudelle sivulle laitetaan.

Varttuneempaa diginatiivia hätkähdyttää se, kuinka avoimen taloudellisesti orientoitunutta tämä optimointi uusilla työkaluilla on. Enää ei puhuta vain klikkausten määrästä ja sen tuomasta maineesta, vaan myös klikkauksen hinnasta ja sivuston ansaintalogiikasta.

Edelleen siinä on suuri ideologinen ero, pitääkö joku blogia tai sivustoa intohimosta ja rakkaudesta johonkin asiaan ja saavuttaa sillä laajan lukijakunnan, vai onko kyse vain rahasta-ajattelijasta, joka kylvää sivustolle houkuttelevia avainsanoja huippuansioiden toivossa.

Tämän päivän työkaluilla seuranta voidaan kuitenkin ulottaa aivan toiselle tasolle, ei vain passiivisesti, vaan aivan satunnaiseen kävijään voidaan käydä käsiksi ja tietoa hänestä hankkia jo ensi klikkauksesta lähtien.

Windows 10 S – mikä se on..

… ja saako siitä S-kaupan boonuksia.

Viikonloppuna laivaristeilyllä tuli lähestulkoon ajankuluksi tilattua edulliseen hintaan (149€) Gigantin verkkokaupasta Lenovo LE IP120s halpisläppäri, jossa on käyttöjärjestelmänä Win10 S. Kiinnostusta herätti tuo maaginen ”S”, josta olin jo kuullut ihmisten ärtyneitä kommentteja , koska koneessa eivät toimi mm. Firefox tai Google Chrome -selaimet.

Tarkoitus on vaihtaa Win10 S ilmaiseksi Windows 10 normaaliversioon – joka siis on vain asetettu S- eli Store-tilaan, jossa vain Microsoftin hyväksymiä sovelluksia voi asentaa vain Microsoft kaupan kautta.

Periaatteessa S-modesta poistuminen onnistuu helposti asentamatta mitään  uudelleen. Käyttöjärjestelmä on vain “S-tilassa” – edes uudelleenkäynnistystä ei sen takia tarvita. Uudessa koneessa tosin normaalit päivitykset pitää asentaa ja niiden parissa aikaa kuluu ja käynnistyksiä tapahtuu.

Ohjeet S-moden poistamiseen löytyvät mm. täältä:

https://www.laptopmag.com/articles/upgrade-from-windows-10-s

Tässä Lenovo LE IP120s:ssä on yllättäen Windows 10 Pro -versio ja toinen miellyttävä yllätys oli sisäänrakennettu bluetooth.

32 gigan tallennustila aiheutti sen, että viimeisin iso windows-päivitys (1803, kevät 2018) ei mahtunut asentumaan kaikkine väliaikaistiedostoineen, eikä edes ulkoisen kovalevyn liittäminen auttanut, koska vapaata tilaa kaivattiin nimenomaan C: -asemalle. Oletettavasti uuteen koneeseen on asennettuna melkoinen määrä laitevalmistajan omia virityksiä, joiden poistaminen on työlästä, jos ei mahdotonta.

Pienen pähkäilyn jälkeen Windows 10 asennettiinkin usb-tikulta tyhjälle (tyhjennetylle) levylle. Aivan aluksi Windows 10 Pro asentui taas S-modessa ja taas otettiin se S-mode pois päältä. Tällä menetelmällä 32gt riitti asennukseen jopa ilman usb-tikkua.  16gt Toshiban muistitikku tähän tuli  tosin kaukonäköisesti ”kaupan päälle”.

Seuraavan yön aikana 1803 -päivityskin oli asentunut ja sen jälkeen tulleet loput päivitykset asennettiin aamun aikana. Windowsiin kirjauduttiin vanhalla hotmail-osoitteella, jota on käytetty aiemminkin toisessa läppärissä. Näin menetellen monet Windowsin asetukset kopioituvat käyttäjätilin mukaisesti uudelle koneelle – näkyvimpänä esimerkkinä työpöydän taustakuva.

Seuraava suuri win10 -päivitys on nyt syksyllä taas tulossa, ja silloin selviää, miten sen kanssa täytyy menetellä, jos tilanpuute estää tavanomaisen päivittämisen, eikä ulkoinen tallennustila kelpaa jatkoksi.  Todennäköisesti Windowsin asennukseen käytettävään usb-tikkuun kannattaakin heti  päivittää uusin versio ja tehdä asennus taas puhtaalle levylle.

Googleen kirjautuminen tehtiin Chrome -selaimen asetuksien kautta, joka taas synkronoi  Chromen ja muiden  Googlen palveluiden tallennetut asetukset uudelle koneelle. Jopa mainoksien estoon tarkoitettu Adblock -lisäosa asentuu automaattisesti, ja tietysti selaimen kaikki aloitussivut sekä kirjanmerkit.

Muutaman päivän käyttökokemuksella Lenovo vaikuttaa erittäin käyttökelpoiselta laitteelta, kunhan muistaa käyttää ensisijaisesti pilvipalveluita, eikä yritäkään asentaa 32gt:n levylle ohjelmia tai tallentaa oikeastaan yhtään mitään – tai ainakin noudattaa tallennuksien suhteen äärimmäistä harkintaa.

… niin, ja tokihan niitä S-boonuksiahan tästä saa – jos sen ostaa S-ryhmän kaupasta. Minä en saanut, kun ostin Gigantista, joka kyllä voisi myös ottaa käyttöön bonusjärjestelmän. Sen asiakkaat voisivat kerätä G-pisteitä.

Vaihtoehtoiset CMS:t

No niin no, kumpi oli ensin ja kumpi onkaan se vaihtoehto… joka tapauksessa WordPress on saavuttanut poikkeuksellisen vahvan markkinaosuuden verraten lyhyessä ajassa. Jos sille etsitään vaihtoehtoja, niin on jopa todennäköistä että se vaihtoehto jossain muodossa on ollut olemassa ennen kuin WP, mutta se ei ole vain lyönyt itseään läpi . Tässä kohtaa puhutaan siis nimenomaan pienistä cms’istä, eikä varsinaisista WP:n kokoluokan kilpailijoista.

Nyt markkinoilla on selkeä johtaja ja vertailukohta, jolloin pienemmätkin tekijät voivat haastaa ja jopa loistaa ainakin joillakin osa-alueilla, koska kaikista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta WordPress on melko jähmeä järjestelmä, etenkin  pienten projektien toteuttamiseen, joissa tietokantaa ei millään tavalla tarvita.

Toisaalta olisi mukavaa käyttää jotain valmista pohjaa ja erilaisia valmiiksi tehtyjä pohjia sivuston kehittelyssä, eikä aina lähteä liikkeelle tyhjästä taulusta tai jostain vanhan projektin rungosta.

Etenkin jos MySQL tai muu tietokanta ei ole palvelimella tai palvelussa lainkaan  käytettävissä, tarvitaan vaihtoehto WP:lle – ja niitähän riittää, koska oikeasti CMS ei tarvitse tietokantaa, vaan järjestelmä voidaan toteuttaa myös aivan tavallisilla tekstitiedostoilla.

Ensimmäiseksi osui eteen eurooppalainen versio saksanmaalta käsin:  https://www.cmsimple.org  . CMSimple on php -pohjainen Content Managemant System (CMS) , joka ei vaadi tietokantaa. Kaikki data tallennetaan yksinkertaiseen tiedostojärjestelmään.  CMSimple on avoimen lähdekoodin GPL3 -lisensioitu projekti. Se on ilmainen kaikille käyttäjille, myös kaupalliseen käyttöön.

Muita eri tasoisia non-database-cms’iä löytyy pilvin pimein. Nämä ovat perehtymisen arvoisia, etenkin jos järjestelmä on hyvin suunniteltu, tarjoaa oman projektin tasoon nähden riittävät ominaisuudet,  antaa enemmän vapauksia suunnitella ulkoasua ja mahdollisesti vielä toimii nopeammin.

Kysymys on kuitenkin julkaisujärjestelmistä, joten tietoja käsitellään suoraan palvelimella, joka toki voi sijaita omalla koneellakin. Yhteistä näille kaikille kuitenkin on että ne pitää sijoittaa palvelimen www-hakemistoon, joita tavallisesti on käytössä vain yksi, joten jokaista kokeilua varten pitää olla oma palvelin, tai sitten sellainen palvelu joka mahdollistaa useamman domainin käytön. 

Useissa vertailuissa parhaaksi on arvioitu Grav,  jonka voi ladata paljaana tai valmiina pakettina valitsemallaan teemalla (joita siis kutsutaan luurangoiksi)

https://getgrav.org/   https://getgrav.org/downloads/skeletons  

http://blog.dynamicdrive.com/best-flat-file-cms-reviewed-and-compared   =  2017 vertailussa kahdeksan eri järjestelmää

https://www.cmscritic.com/flat-file-cms  =  2017 päivitetty vertailu, kymmenen järjestelmää

https://www.readerspark.com/non-database-content-management-systems/  = Vielä yksi vertailu vuodelta 2015, sisältää 20 sen aikaista parasta

 

Alkupolku Leikkilä ja Windows 10

että tällainen tapaus tällä kertaa. Kirjastosta lainattu, vuonna 2003 julkaistu  Alkupolku Leikkilä-cd ei sitten toimi  takakannen tekstienkään mukaan ”uudemmissa” Windowseissa kuin XP:hen asti. Kivaa ja nostalgista tietysti, että tällaisia vielä löytyy, mutta museoonhan ne oikeasti kuuluisivat, eikä julkiseen kirjastoon, koska ne eivät nykyisillä laitteilla toimi.

Tällaisille vanhentuneille tuotteille voisi olla oma kirjastossa oma luokka, josta niitä ei voisi vahingossa tai tietämättään lainata – tai sitten vaan poistetaan tarjonnasta samalla proseduurilla kuin kirjojakin. Usein vanhat optiset levyt ovat jo fyysisestikin niin huonossa kunnossa, että käyttö on hankalaa tai mahdotonta.

No, päätin kuitenkin tarttua haasteeseen ilman, että kaivaisin jonkun vanhan koneen ja asentaisin siihen XPn tai vielä vanhemman Windowsin.

Windows 10:ssä pystyy periaatteessa ajamaan vanhoja ohjelmia ns. yhteensopivuustiloissa, mutta käytännössä tämä tapa ei ole auttanut, ainakaan niiden ohjelmien kohdalla, joita itse olisin tarvinnut. Näin kävi tälläkin kerralla. XP sp3-yhteensopivuustilasta ei ollut iloa, ei myöskään sitä aiempien versioiden yhteensopivuustiloista, Alkupolku -ohjelma ei suostunut käynnistymään millään näkyvällä tavalla.

Avuksi haettiin Oraclen ilmaiseksi jakama Virtual Box, johon helpon ja nopean asennuksen jälkeen ensimmäiseksi yritetään asentaa Windows 2000. Virtual Box suosittelee antamaan kaks’tonniselle 4 gigaa levytilaa, joka on varmaan enemmän kuin se on koskaan nähnyt.

Asennus roksottaa niinkuin vanhaan hyvään aikaan – keltainen edistymispalkki laskee prosentteja sinisellä taustalla. Häkellyttävän nopeasti käynnistyy Windows 2000 Professional ja alkaa asentaa laitteita. Aikanaan pitää naputella myös toimiva Product Key, joten se on syytä olla tallessa.

Välillä hiiri ja näppis ovat boksissa ja välillä sen ulkopuolella Win10:ssä, josta aiheutuu pientä hämminkiä, kun samalla läppärillä yrittää boksiasennuksen lisäksi puuhata jotain Win10:ssä. Vaihtonäppäimeksi annettiin oletuksena oikeanpuoleinen Ctrl.

Sitten koittaa se jännittävin vaihe: toimiiko Alkupolku, vai lainasinko turhaan. Alkupolku-cd sisään ja taas alkaa lupaava roksotus: Asennusikkuna lävähtää näyttöön kaikkien 256 värinsä loistolla. Alkupolku toimii nyt, mutta kuvan laatu on aika karu pelattavaksi.

Värimaailman laajentaminen vaatii taas lisä asennuksia, tarvitaan Guest Additions CD, joka on isäntäkoneelle tehtävä virtuaalinen cd-asema, jonka kautta lisäosien asennus tapahtuu. Eipäs onnistukaan, vaan pukkaa erroria.

Yritetään w2000 Safe Moden kautta, ei onnistu niinkään. Muutamien pähkäilyjen jälkeen bootattu isäntäkone, käynnistetty VM & win2000, josta uudelleen  Guest Additions – ja voilá – kaikki lisätoiminnot ovat käytössä ja näyttökin on nätti kuin sika pienenä ja värejä löytyy jo ihan simona. Äänet toimivat hienosti ja win2000:n saa FullScreenille, jolloin näyttää aivan aidolta Windows 2000 -koneelta suoraan vuosituhannen alkuhämäristä.

Tuolloin ei muistaakseni kaks’tonnisessa ollut edes usb-tukea, mutta eipä ollut usb-tikkujakaan. Nyt niitäkin voi käyttää tässä virtuaaliveitikassa ja todennäköisesti muitakin usb-laitteita.

Lisäksi onnistuu mm. drag and drop isäntäkoneen ja vieraskoneen välillä, joka helpottaa kummasti operointia.

WordPress Vs Joomla Vs Drupal Vs Magento

Suosituimpien Content Management System (CMS) -alustojen vertailua. Markkinaosuuksissa WordPress on tänä päivänä häkellyttävän suuri.

Osuutta selittää osittain käyttöönoton helppous, useimpien hosting-palveluiden tarjoama tuki ja siitä seuraava pienten sivustojen valtava määrä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että WP:llä voidaan toteuttaa myös massiivisia sivustoja.

Yksinomaan Suomessa markkinaosuudet saattavat olla erilaiset ja myös silloin, jos tarkastellaan CMS:iä vain verkkokauppa-alustoina. Lisäksi on huomattava, että markkinatilanne muuttuu nopeasti, jos siis googlaat tietoa tai tilastoja, muista rajata haku vaikkapa viimeisen vuoden sisään.

Joka tapauksessa vuonna 2017 on helppoa perustella, miksi uudet sivut kannattaa tehdä juuri WordPressillä.

 

Market Share: Top Website Platforms

 

https://www.webhosting.uk.com/blog/wordpress-joomla-drupal-magento-comparison/ = WordPress-Joomla-Drupal-Magento- ominaisuuksien vertailua

https://www.1and1.com/digitalguide/hosting/cms/cms-comparison-a-review-of-the-five-best-platforms/ = 5 parasta julkaisualustaa: WordPress, Joomla!, Drupal, TYPO3, Contao + vaihtoehtona CMS:ille: vanha kunnon Dreamweaver -wysiwyg-editori.

Näistä Typo3 ja Contao ovat ainakin minulle vieraita, mutta isossa kuvassa Typo3 on Top10:ssä, ja Contao (alunperin Typo Light) on ilmeisesti suunnattu kevyempään bloggauskäyttöön, eikä niinkään laajempien kokonaisuuksien alustaksi.

https://www.datanyze.com/market-share/e-commerce-platforms/ = E-commerce -alustat (yht. 404 kpl!) Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksin WordPressin päälle on tehty suuri määrä erilaisia web-kauppa-lisäosia ja niille parisataa erilaista teemaa, joista valita. WooCommerce on toki hallitseva, mutta ei toki ainoa, ja monelle erikoiskaupalle löytyykin parempi vaihtoehto muista lisäosista.