Kaupallinen vs. epäkaupallinen

Avointa WordPressiä käyttäessä törmää varsin  pian erilaisiin toiminta -ja kehitysympäristön rajoituksiin, jotka voi kuitenkin ratkaista rahalla.

Kaupalliset teemat ja lisäosat avaavat enemmän mahdollisuuksia sivuston toiminnallisuuden kehittämiseen tai yksinkertaisesti vain näyttävät paremmilta. Olet voinut vaikkapa nähdä jonkun kivasti toimivan sivun ja haluat käyttää samaa teemaa tai lisäosaa.

Kaupallisista teemoista sanotaan, että yleisesti ottaen ne ovat raskaampia ja hitaampia latautumaan  kuin ilmaiset, joihin ei välttämättä ladata niin paljon koodia, vaan pyritään pikemminkin toteuttamaan jotain yksittäistä ideaa tai vain panostamaan puhtaaseen toiminnallisuuteen. Lisäksi uusia kaupallisia teemoja, tai niiden päivitettyjä versioita suolletaan markkinoille nopeassa tahdissa, jolloin koodiin jää helposti turhia rivejä aiemmista versioista.

Kuvioon kuuluvat ilmaiset maistiaiset, eli saat maksutta kokeilla kaikkia ominaisuuksia rajoitetun ajan tai rajoitettuja ominaisuuksia kaiken aikaa. Kokeiluajan tai rajoitusten poiston jälkeen teema tai lisäosa muuttuu kuukausi- tai vuosimaksulliseksi.  Muistuttaa siis kovasti perinteistä softamarkkinointia vaikkapa Applen tai Googlen appsikaupoissa. Pistipä silmään, että Divi-teemaa mainostettiin jopa Facebookissa.

Osa kaupallisista tuotteista on tietysti aivan hyödyllisiä ja tarpeellisia, mutta sivun tekijän pitää itse päättää, mikä osa. Viestin perillemenon kannalta on usein toisarvoista, mitä teemaa tai kilkkeitä sivustolla on käytetty. Tietysti, jos varsinaista viestiä ei sivustolla olekaan, voidaan tämäkin tosiasia peittää kaikenlaisen kikkailun sumuverhoon.

Liian paljon glitteriä ja bling blingiä on aivan varmasti lukijaa häiritsevää ja ärsyttävää – ja lukijaa vartenhan sivuja kuitenkin enimmäkseen tehdään. Muistuu mieleen 90-luvun gif-animaatiot ja sivuilla infinite-loopissa pyörineet midi-renkutukset. Ah, niitä aikoja?

Toisaalta, ilmaiseksi voi saada tehdyksi koko wordpressjulkaisun, ainakin jos hyväksyy mainokset. Viestin perillemenon kannalta mainoksilla ei ole välttämättä suurta merkitystä, etenkin jos ne eivät liity sivuston käsittelemään asiaan.

Sivuston voi tehdä alusta loppuun ilmaiseksi osoitteessa wordpress.com, jolloin omalle koneelle ei tarvitse asentaa yhtään mitään. Sivuston osoite tulee tällöin näkyviin netissä muodossa: minunsivuni.wordpress.com

Toinen vaihtoehto on sijoittaa sivusto ilmaista tilaa tarjoavan yrityksen palvelimelle, hyväksyen mainokset ja palvelun rajoitukset. Esimerkki tällaisesta palvelusta on hostinger.com, johon yhdellä käyttäjätilillä voi tehdä kaksi ilmaista sivustoa osoitteeseen, joka on muotoa  minunsivustoni.000webhostapp.com.

Esimerkiksi näin:  https://korjaamo.000webhostapp.com

Tuolta nähdään, että sivulla oleva mainos on melko kohtuullinen korvaus palvelun ilmaisuudesta.

Useimmat sivuntekijät tekevät jonkunlaisen ratkaisun tai kompromissin sisällön ja teknisen näyttävyyden välillä. Mikäli aikaa ja harrastusta, ja vielä rahaakin, on viljalti voi toki paneutua virittämään sivustonsa huippuunsa kaikilta osin, mutta tällöin se alkaa edellyttää jo täysipäiväistä työntekoa, eikä välttämättä enää ole edes niin hauskaa.

Kaiken lisäksi toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten koko ajan pitää olla hereillä sen suhteen, toimiiko sivusto kaikilta osin vielä ympäristöön tehtyjen muutosten jälkeen. Muutos voi olla tavanomainen päivitys johonkin komponenttiin tai itse lisäämäsi uusi ominaisuus, joiden yhteensopivuudesta joudut myös kantamaan huolta.

 

 

Google Pinyin Input

Taannoin kirjoitin otsikolla Kielen lisääminen Androidiin , miten saatiin edulliseen Lenovo A Plus 1010 -puhelimeen lisättyä kiinan kielituki. No, nyt parin viikon kuluttua kävi sitten ilmi, että eihän sillä luurilla vielä voinut kiinaa kirjoittaa, koska Gboard -näppäimistöllä ei sellaista vaihtoehtoa ole, edes viimeisimmän päivityksen jälkeen.

Onneksi Google Play:stä löytyy Google Pinyin Input  -lisäosa, jolla tilanteen korjaaminen onnistuu jopa aika tyylikkäästi.

Asennuksen ja käyttöön ottamisen jälkeen kielen vaihtaminen onnistuu painamalla välilyöntinäppäintä pitkään, jolloin aukeavasta valikosta voi valita käyttöön otettujen näppäimistöasettelujen välillä ja mukana on nyt myös pinyin.


Ennen vuotta 1958 Kiinassa oli käytössä monenlaisia järjestelmiä, joilla kiinalaisia kirjoitusmerkkejä – tai oikeastaan niiden lausumista pyrittiin kirjoittamaan latinalaisin kirjaimin. 1958 oli  siis siinäkin mielessä historiassa suuri vuosi, että tuolloin pinyin hyväksyttiin viralliseksi latinointijärjestelmäksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin

Monta WordPress-sivustoa samaan localhostiin

Monen WordPress-sivuston asentaminen samaan localhostiin?

Ainakin testausmielessä toisinaan olisi mukava asentaa omalle koneelle (tai miksei ihan oikeasti nettiinkin samaan domainiin) erilaisia WordPress -sivustoja. Tähän on ainakin kaksi eri vaihtoehtoa:

Ensinnäkin, voidaan ottaa käyttöön WP:n multisite-ominaisuus, jolloin käytettävä tietokanta on sivustoille yhteinen, jolloin sivustojen myöhempi erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa, etenkin kun kaikki avustavat lisäosat eivät multisite -ympäristössä toimi, tai siihen tarjotaan maksullista versiota. Näin kävi ainakin All-in-one WP Migration -lisäosan kanssa.

Voidaan myös tehdä kullekin saitille oma hakemisto, ja määritellä wp-config -tiedostossa MySql-tietokantaan taulujen prefix erilaiseksi kullekin saitille (wp-config.php:ssä on jopa ohje tälle toimenpiteelle), mutta näin nimettyjen taulujen  erottaminen toisistaan niin, että sivusto myös toimisi on hankalaa ilman tarkoitukseen sopivaa apuohjelmaa. 

Itse asiassa multisite toimii tietokannan suhteen suunnilleen samalla tavalla, mutta sen poistaminen käytöstä on huomattavan helppoa.

 


WordPressin multisite-ominaisuuden käyttöönotto

Käyttöönotto kannattaa tehdä aivan puhtaaseen WordPress -asennukseen, koska asennetut lisäosat tai mahdollisesti joku asennusavustajaohjelma, kuten Bitnami, saattaa aiheuttaa todella vaikeasti paikallistettavia ongelmia. Tässäkin tapauksessa oppi tuli sormenpään kautta, kun yritin asentaa multisitea jo monta viikkoa käytössä olleeseen ympäristöön.

Asennusavustajat ovat muutenkin melko turhia, koska WordPressin asennus itsessään on aika suoraviivainen toimenpide, etenkin kun sen on tehnyt pari kolme kertaa. Viimeisimpänä harjoituksena laitoin 4.9 Beta -version localhostin juureen, eikä aikaa kulunut paljon enempää kuin viisi minuuttia.

https://codex.wordpress.org/Installing_WordPress#Famous_5-Minute_Install

No, joka tapauksessa näin se multisite-asennus menee:

Avataan wp-config.php ja lisätään viimeiseksi riviksi (ennen  viestiä: /* That’s all, stop editing! Happy blogging. */

define(’WP_ALLOW_MULTISITE’, true);

=> WP:n Työkalut – valikkoon ilmestyy Verkon asennus

=> Valitaan Asenna Multisite ja seurataan ohjeita eli kopioidaan ohjesivulta muutama koodirivi wp-config.php ja .htaccess -tiedostoihin.

Aiemmin mainitsemani asennuksen purku on yhtä helppoa – kun yllämainitut muutokset poistetaan, käytössä on taas tavallinen yhden saitin WP.

 

Webhotellit ja WordPress

Suomessa toimii kymmeniä eri kokoisia yrityksiä, jotka tarjoavat webhotellipalveluja.  Varsin kattava listaus näistä yrityksistä löytyy webhotellihakemistosta osoitteessa:  https://webhotelli.directory/yritykset/

Koska ala on tiukasti kilpailtu, hinnatkin on rutistettu melko alas ja kaikilla toimijoilla suunnilleen samalle tasolle. Halvin peruspaketti maksaa tyypillisesti pari kolme euroa kuukaudessa, ja halvin kuukausihinta saadaan pitemmällä sopimuksella / laskutusvälillä.

Pakettien tarkka sisältö vaihtelee hotellin ylläpitäjästä riippuen ja yksityiskohtainen vertailu voikin olla vaikeaa. Toisaalta voi lähteä siitä, että tavallisten nettisivujen pyörittämiseen kelpaa niistä mikä tahansa, jolloin varsinaisen valinnan kriteerit voi asettaa muilla perusteilla.

Toisinaan on tarvetta tehdä kokeiluja omaksi iloksi tai vaikkapa demoja asiakkaille, jolloin hotelliin ei haluaisi sitoutua eikä siitä välttämättä maksaakaan mitään.

Maksullisiin peruspaketteihin sisältyy usein vain yksi mySql -tietokanta, joka käytännössä tarkoittaa, että vain yksi WordPress -sivusto voi olla kerrallaan aktiivinen. Myös tällaisessa tilanteessa ilmainen vaihtoehto tuntuisi mielekkäältä kokeilualustalta.

Tällä hetkellä ilmeisesti vain Hostinger tarjoaa ainoana ilmaisen web-hotellin (korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä), myös WordPress-sivuille. Palvelu on suunnattu erityisesti opiskelijoille ja aloittelijoille. Ideana ilmeisesti on tarjota ensimmäinen, vähän rajoitettu, annos maksutta, ja saada tällä keinolla asiakas maksulliseen koukkuun, kun nälkä alkaa syödessä kasvaa.

Joka tapauksessa lahjahevosen suuhun ei sen kummemmin pidä katsoa, eikä kokeiluun liity mitään sitoumuksia pro-version käyttöönotosta:  https://fi.000webhost.com/kotisivukone

Voit itse kokeilla, takkuaako tuo ilmainen palvelu sietämättömästi, kuten joillakin foorumeilla valitetaan, vai onko se vain kateellisten panettelua. Oma kokeiluni on osoitteessa:   https://korjaamo.000webhostapp.com

Ensivaikutelma ei ole pöllömpi. WordPress asennus oli nopea ja täysin automaattinen. Vain itse sivulla ja admin-näkymässä esiintyvät mainokset muistuttavat palvelun alkuperästä, mutta ainakaan aluksi eivät mitenkään häiritsevästi. Yhdelle käyttäjä(nime)lle suodaan kaksi ilmaista sivustoa, mutta eri sähköpostiosoitteita käyttämällä rajoitusta pystyy halutessaan kiertämään.


Erityismaininnalla pitää muistaa että Marttilassa ja Auranmaalla meillä on erinomainen mahdollisuus suosia paikallista palveluntarjoajaa, josta saa kaikki web-hotellipalvelut plus paljon muuta. Aumanet ei ole listattuna tuolla webhotelli-directoryssä, mutta kannattaa tutustua palveluihin suoraan osoitteessa   http://aumanet.fi

VPS – Virtual Private Server

eikö mikään riitä eli miksi joku tarvitsee VPS:n ja mitä on geolokalisointi?

Sanalla sanoen VPS on omalla käyttöjärjestelmällä varustettu palvelintila jollain fyysisellä palvelimella jossain fyysisessä lokaatiossa eli sijainnissa. Esimerkiksi oma virtuaalinen Windows- tai Linux-kone Armeniassa tai Arkansasissa.

Mikäli sinulla on jotain intressiä pyörittää toimintaa jossain muualla kaukana omasta sijainnistasi, voit helposti ja edullisesti siirtää e-toiminnot lähelle tuota e-tälokaatiota, jolloin vaikkapa sähköiset palvelut toimivat yhtä jouhevasti kuin paikallisilla kilpailijoillasi.

Useimmiten perusteluna VPS:n hankkimiselle on siis halu palvella paremmin kaukana olevia asiakkaita. VPS:n avulla voit palvella asiakkaitasi melkein kuin olisit itse siellä jossain.

Olisiko siinä tarpeeksi perusteluja hankkia VPS, vai riittäisikö sittenkin paikallinen web-hotelli, mikäli kaikki tarvittavat resurssit ja tarjottavat palvelut ovat web-pohjaisia. Usein palveluntarjoajalla on paletissaan molemmat vaihtoehdot, ja asiakas voi koota budjettiinsa ja tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.

VPS lyhyesti:  https://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_private_server 

Roland BK-3 rytmien lisääminen

Roland BK-3 on edullisen hintaluokan Backing Keyboard -perheen jäsen, joka monessa suhteessa nauttii kalliimpien sukulaistensa ominaisuuksista ja eduista. Suurin etu on ilman muuta Rolandin soundien laatu, joka kaikissa hintaluokissa on korkealaatuinen, mutta etenkin budjettisoittimissa tuntuu luksukselta.

Toinen etu on, että muille BK-sarjan kiippareille tehdyt soundit ja rytmit toimivat myös BK-3:ssa. Vähän vahingossa huomasin, että GW-7 -soittimen rytmien kerrottiin toimivan myös BK-5:ssä, ja ajattelin kokeilla omaan BK-3:eeni.

Tätä kirjoitettaessa tarjolla on 86 enemmän tai vähemmän eksoottista rytmitiedostoa osoitteessa http://www.rolandus.com/go/gw-7/

Rytmit pitää ladata yksi kerrallaan, mutta klikkailu on nopeaa koska tiedostojen koko on vain muutamia kymmeniä kilotavuja. Ennen lataamista rytmejä voisi esikuunnella, mutta käytännössä kuunteleminen on kivampaa itse soittimessa. Huonot tai itselle turhat tiedostot voi poistaa, ja parhaat voi nimetä uudestaan omalle logiikalle sopivasti.

Kun tiedostot on ladattu omalle tietokoneelle, tarvitaan usb-muistitikku (joka ei saa olla liian uusi, tarkemmin asiaa tutkimatta kävi ilmi, että soitin ei tunnistanut uutta tikkua, mutta vähän vanhempi samankokoinen löytyi ongelmitta)

Muistitikku siis laitetaan BK-3:n liittimeen ja valitaan Menu-valikosta Format USB-memory. Toimenpide alustaa tikun (FAT32) ja tekee valmiiksi soittimen ymmärtämän hakemistorakenteen. Sen jälkeen kopioidaan tietokoneessa rytmitiedostot tikulle My Rhythms -hakemistoon, tikku takaisin soittimeen ja uudet rytmit ja taustat ovat käytettävissä.

 


Samalla kun lisäilee taustoja,  voi tietysti tarkistaa soittimen päivitykset ja laittaa tarvittaessa ajan tasalle.

https://www.roland.com/global/support/by_product/bk-3/updates_drivers/

 

Lasagne

Lasagnelevyjä
Jauhelihakastike:
400 g jauhelihaa
kynttä  valkosipulia
3 kpl sipuleja
tlk tomaattimurskaa
3 rkl tomaattisosetta
kpl lihaliemikuutio
mustapippuria
Oreganoa tai pitsamaustesekoitusta
Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
5-6 dl maitoa
200 g juustoraastetta
muskottia
suolaa

 


Ohjeet

 

Jauhelihakastike:
  • Ruskista jauhelihat pilkottujen sipuleiden ja valkosipuleiden kanssa öljyssä tai voissa
  • Lisää tomaattimurska ja mausteet
  • Hauduta 15 minuuttia
Juustokastike
  • Sulata voi ja sekoita siihen jauhot
  • Lisää hiljalleen maito koko ajan kauhalla sekoittaen (ei kannata käyttää vispilää, sillä sen puhdistaminen on vaikeaa)
  • Kun maito alkaa kiehua, lisää mausteet (mustapippuri, suola ja muskotti) ja juustoraasteesta 2/3 maitoon

Voitele vuoka ja kaada pohjalle juustokastiketta ohut kerros. Lisää lasagnelevyjä (3-4 kpl) kunnes pohja on peittynyt. Lisää noin 1/3 jauhelihasta ja kaada päälle 1/3 juustokastikkeesta ja taas lasagnelevykerros. Jatka, kunnes kaikki aineet loppuvat. Lopuksi kerros juustokastiketta ja sirottele loput juustoraasteesta päälle. Lasagnelevyjä en enää juustoraastekerroksen alle laittaisi, koska levyt kuivuvat ja kovettuvat.

Paista noin 175 asteessa 45 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea.

Lasagnen tekeminen yksin vaatii täydellistä keskittymistä, varsinkin jos teet juustokastikkeen samalla kun haudutat jauhelihaa.

Lähde, josta soveltaen ammennettu:  https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/178/Lasagne/

Blogi- ja rahavirrat

Googlen Blogger -alustan esittelyn yhteydessä sivusin bloginpidon ansaintamahdollisuuksia. Ansaintalogiikkahan toimii tietysti niin, että raha hakeutuu sinne, missä on paljon potentiaalisia asiakkaita.

Bloggari houkuttelee itselleen lukijoita, mutta koska blogin lukemisesta ei voi laskuttaa, raha tulee niiltä tahoilta, joita koskevia kirjoituksia bloggari julkaisee.

Bloggarin tavoitteista riippuu, kumpi on ensisijainen motiivi, mutta ansaintamielessä liikkuvissa blogikärryissä on aina kolme pyörää, nimittäin kirjoittaja, lukija ja mainostaja.

Koska aihe on yleisesti kiinnostava ja niin ollen kerää paljon klikkauksia, rahan tekeminen bloggaamalla on varsin suosittu blogikirjoitusten aihepiiri. Voisikin ajatella, että blogivirrat kulkevat sinne, missä on maksimimäärä klikkaajia, jolloin yleinen mielipide ohjaa blogisteja eikä päinvastoin. Jotkut julkaisevatkin blogitulonsa, ja niistä summista voisi vetää sen johtopäätöksen että mistään kultakaivoksesta ei ole kysymys.

Minimipalkkaa vastaavat tulot saa kokoon vain poikkeuksellisen aktiivinen yksilö, joka jaksaa ja kykenee jatkuvasti olemaan menossa ja esillä verkostoitumassa,  mainostamassa, markkinoimassa ja tuotteistamassa, ja jossain välissä ehtii väsäämään sitä blogiaankin. Näyttääkin siltä, että näillä ihmisillä blogi ei välttämättä olekaan itse se tuote, vaan oman persoonan  markkinointikanava muiden joukossa.

Muutaman tunnin tutustumisen aikana on käynyt ilmi, että pienenkin summan ansaitseminen kuukaudessa edellyttää, paitsi laajaa lukijakuntaa, myös  melkoista palettia erilaisia ansaintatyökaluja, ja niiden aktiivista ylläpitoa. Joidenkin ansainta-aktivistien mukaan tähän tekniseen puoleen saattaa kulua päivässä jopa useita tunteja vielä silloinkin, kun rutiinit ovat jo muodostuneet.

Sananmukaisesti passiivista rahaa voi tulla vaikkapa AdSense -klikkauksista, mutta samalla niitä roposia vastaan joutuu luovuttamaan ainakin pienen osan bloginsa henkilökohtaisuudesta.

Jossain vaiheessa blogissasi onkin enemmän kaupallista sisältöä kuin omia ainutlaatuisia ajatuksiasi, ja silloin tietysti alkavat lukijatkin haistaa rahasta-ajattelun ilmapiirin ja kävijämäärät saattavatkin kääntyä yllättäen laskuun.


Aihepiiriä käsitteleviä blogeja on loputtomasti, mutta laitetaan tähän nyt malliksi pari mahdollisesti rahanarvoista vinkkiä :

http://bloggaajat.com/21-toimivaa-tapaa-tehda-rahaa-netissa-blogin-avulla/

https://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_käyttöön

 

Google Blogger vs WordPress

On ehkä väärin vertailla WordPressiä pelkästään blogialustaa tarjoavaan Bloggeriin, koska WP:llä voi tehdä niin paljon muutakin kuin vain blogata. Varsin kattava, joskin jo yli kolme vuotta vanha, ominaisuuksien vertailu on vaikkapa allamainitussa blogissa:

http://blogikonsultti.blogspot.fi/2014/07/blogger-vs-wordpress.html

Kolmessa vuodessa asetelma on saattanut jonkin verran muuttuakin. Itse en kokenut wordpressin asentamista palvelimelle mitenkään ylivoimaisen hankalaksi – ja sen jälkeenhän se toimii yhtä vaivattomasti kuin valmiiksi hostatut palvelutkin.

Toki asennuskynnystä alentaa, jos sinulla on jo kotisivu hostattuna jollain palvelimella, jolloin palveluun liittyvä mySql -tietokanta voi olla käytettävissä ilman lisämaksua. Palveluntarjoajat ovat kyllä huomanneet markkinaraon, ja tarjoavat WordPress -optimoituja käyttäjätilejä / tietokantoja, joissa WP toimii peruspakettia vilkkaammin.

Joka tapauksessa Googlen Bloggerilla blogisivun perustaminen on huomattavan helppoa ja yksinkertaista verrattuna WordPressin asentamiseen ja sivujen julkaisuun. Mikäli Google-tili on jo olemassa, blogi on on pystyssä minuutissa! Niin tämäkin:   http://japinploki.blogspot.fi

Kuten arvata saattaa, nämä minuutissa luodut blogit ovat usein kokeilumielessä perustettuja, eikä niihin koskaan tule ilmestymään fundamentaalista tietoa elämän tarkoituksesta tai yhtään mitään muutakaan merkittävää sisältöä. En siis aio, ainakaan tässä vaiheessa, pyytää teitä seuraamaan vastaperustetun japinplokin antia, vaikka sen nimessä onkin viitteitä aina ministeritasolle asti.

Googlen Bloggerissa tulevat tietysti mukana kaikki G-tuoteperheen hyvät ja huonot ominaisuudet. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen on etenkin Google-käyttäjien kesken helppoa, joten ryhmätyönä ylläpidettävä blogi istuu Bloggeriin kuin nenä päähän. Google tekee myös rahan ansaitsemisen bloggaamalla periaatteessa helpoksi. AdSense -palvelun linkki on sijoitettu näkyvästi aloitusvalikkoon, samoin Google Analytics -tilastot.

Rahan ansaitseminen saattaa hyvinkin olla ainakin sekundaarinen argumentti bloggaamisen aloittamiselle tai kehittämiselle. Aiheesta näkyy olevan huomattavan paljon artikkeleita… niin, mm. erilaisissa blogeissa. Voisikin kuvitella, että ansaitsemiseen ja rahaan liittyvillä hakusanoilla runsas kävijävirta on taattu. Kokeillaanpa: raha, raha, raha ja vielä money, money, money.

RWD (Responsive Web Design)

Web-sivuja katsellaan tänä päivänä eri kokoisilla laitteilla, tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. SIksi sivuihin on syytä lisätä ominaisuuksia, jotka ensinnäkin tunnistavat käytetyn laitteen ja toiseksi pystyvät mukauttamaan sivut kullekin laitteelle sopivan kokoiseksi.

Oikeastaan vain itse koodipohjalta tehdyillä sivuilla responsiivisuus edellyttää erityistä huomiota. WordPress ja muut julkaisualustat huolehtivat asiasta taustalla automaattisesti, eli responsiivisuus on alustoissa jo sisäänkoodattuna ominaisuutena.

Etenkin kun sivuja aletaan tehdä puhtaalta pöydältä, voidaan kiinnittää huomiota sivuston lay-outiin ja käytettyihin tekniikoihin laajemminkin, myös responsiivisuuden näkökulmasta.  Niin uusille kuin vanhoillekin sivuille viewport-meta-tagi on avain erilaisten näyttöjen tunnistamiseen.

Yksinkertaisimmillaan pelkkä tagin lisääminen muuttaa sivun käyttäytymistä riittävästi, ja ainakin lisäyksen jälkeen voi tarkastella, mitkä elementit mahdollisesti kaipaavat vielä viilaamista. Meta-tagi voi olla vaikka tällainen:

<meta name=”viewport” content=”width=device-width, initial-scale=1, user-scalable=no” />

Lisää aiheesta:

https://www.w3schools.com/css/css_rwd_intro.asp

https://css-tricks.com/snippets/html/responsive-meta-tag/