English to Finnish

Press space bar to continue – Lehdistö avaruusbaariin jatkoille
I have been there – Minulla on papu siellä
I’ll be back – Aion olla selkä
God only knows – Jumalan ainoa nenä
Give me a break – Anna minulle jarru
To be or not to be? – Ampiaiselle vai ei?
Irish ale – Irlantilainen alennusmyynti
We are the champions – Olemme herkkusienet
Do You feel allright? – Tunnetko kaikki oikealta?
I see – Silmämeri
Icebreaker – Silmienpuhkaisija
Bye bye baby, baby good bye – Osta osta vauva, vauva hyvä ostos
The spring begins in March – Vieteri alkaa marssilla
High taxes – Korkeita takseja
I fell in love – Kompastuin rakkaaseen
Can You hear me – Kannussa sinä, täällä minä
Just in case – Vain salkussa
Recycling – Paluupyöräily
Cold as Hell – Kylmä takamus hellalla
I will never give up – En koskaan oksenna
The bus leaves at three – Pensas elää puun luona
Oh dear! – Voi peura!
I’m going to make you mine – Menen tekemään sinulle kaivoksen
Cops and robbers – Lippikset ja kumit
May God be with you – Toukokuun hyvä mehiläinen kanssasi
Can’t stand no longer – Ei seiso ilman lonkeroa
Finnish people – Lopeta ihmiset
I know his story well – Tiedän historiallisen kaivon
Pay the sausage – Maksamakkara
Phone seller – Soita sellerille
Newspaper magazine – Uusiopaperiheinälato
Handlebars – Hoitele baarit
Blues club – Sinisten maila
Aftermarket – Marketista seuraava
One cold beer – Muuan kultakarhu
Let´s have a party – Perustetaan puolue
Sun is shining – Poju kiilloittaa
Watch out! – Vahdi ulkona!
I will manage – Haluan miehen ikään
Undressed custom model – Tullin alastonmalli
Manicure – Raha parantaa
Escort service – Escort-huolto
Hard disk operation – Rankka tiskausoperaatio
I saw my honey today – Sahaan hunajaani tänään
Carpet factory – Autolemmikkitehdas
Bad influence – Paha räkätauti
Good products – Jumala ankkojen puolella
Holiday with son – Harley Davidson
Press space bar to continue – Lehdistö avaruusbaariin jatkoille

Teemat ja valinnan vaikeus

Hetken hurmion jälkeen WP:n oletusteema (Vuosittain vaihtuva: TwentyXX) alkaa tuntua monella tavalla ahdistavalta ja tuleekin tarve luoda sivulle uusia elementtejä. Usein on kuitenkin helpompi vaihtaa koko teema, kuin ryhtyä viilaamaan vanhaa. Teemojen kokeileminen on melko helppoa, joten varsinaiseen tuunaamiseen kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun on tavalla tai toisella sitoutunut johonkin tiettyyn teemaan.

Sitoutuminen voi olla pelkästään tykkäämistä, mutta saattaa siihen liittyä rahaakin. Monet teemat ovat maksullisia, tai niistä on olemassa ilmainen ja maksullinen versio, samaan tyyliin kuin monista peleistä tai sovelluksistakin. Jo kokeilun alkuvaiheessa kannattaa selvittää mahdollinen maksullisuus. Toisinaan maksulliset ominaisuudet ovat juuri niitä, joita juuri sinä et tule koskaan tarvitsemaan, jos sinulla vaikkapa ei ole aikomustakaan perustaa verkkokauppaa, on aivan sama jos teeman ko. ominaisuus on maksullinen.

Joka tapauksessa ilmaisilla teemoilla pääsee hyvästi alkuun. WordPressin omat teematkin ovat useimmille riittävät, tärkeintähän kuitenkin pitäisi olla se sisältö eikä koreat ulkokuoret.

https://fi.wordpress.org/themes

WP:n teemasivulla kohdassa suositut näyttää olevan pelkästään viime vuosien oletusteemoja, jotka varmaan onkin mietitty vastaamaan kunkin vuoden uusimpia trendejä ja toisaalta käyttävät ja esittelevät WP:n parhaita ja uusimpia ominaisuuksia. Suosittujen teemojen kärkipäässä on myös Storefront, joka on Woocommerce -verkkokauppalisäosan suositeltu teema.


Vaikka teema olisi muuten ihanteellinen, pieni käännösvirhe tai puutteellinen käännös näyttää sivulla huolimattomalta, joten teemojen ja lisäosien kieliasua voi joutua korjailemaan. Kuten WordPressin käyttöön yleensäkin, myös ohjeita korjailemiseen löytyy runsaasti. Toisinaan ohjeet on tehty jo jokin aika sitten, eivätkä kaikki yksityiskohdat enää pidä paikkansa uudessa WP-versiossa, koska WP:kin kehittyy jatkuvasti. Myös teemojen laatijat voivat toimia ainakin osittain oman päänsä mukaan, joten teeman kielitiedostotkin voivat löytyä melkein mistä tahansa.

https://foxnet.fi/www-sivuston-julkaiseminen-wordpress-julkaisujarjestelmalla/#suomentaminen

Esim. oheinen, muuten oivallinen ohje (2012 kirjoitettu) kehottaa etsimään kielitiedostoa teeman kansiosta (esim. wp-content/themes/twentyseventeen), mutta nykyisin (ainakin WP:n omien teemojen) kielitiedostot näyttävät löytyvän polusta: wp-content/languages/themes/twentyseventeen-fi

Paikallisessa 127.0.0.1 -versiossa polku voi olla: xampp/apps/wordpress/htdocs/wp-content/languages/themes/twentyseventeen-fi

Käytännössä kokeilemista ja tuunaamista varten kannattaa olla paikallinen versio WP:stä, koska palvelimella olevien tiedostojen muokkaaminen on riskialtista ja toisaalta niiden siirtely edestakaisin on hankalaa.


Mikäli WP on asennettu vääränkielisenä tai muuten tulee tarve muuttaa käyttöliittymän kieli, se onnistuu lisäämällä wp-config.php -tiedostoon ao. rivi. Tuosta voi kopioida määritysrivin lisäksi mainiot asiaa valaisevat kommentit:

/**
* WordPressin kieli.
*
* Muuta tämä WordPressin kieliasetusten muuttamiseksi. Vastaavasti nimetty
* kielitiedosto pitää asentaa hakemistoon wp-content/languages. Esimerkiksi,
* asenna de.mo wp-content/languages -hakemistoon ja muuta WPLANG:in arvoksi ’de’
* käyttääksesi WordPressiä saksan kielellä.
*/
define (’WPLANG’, ’fi’);


Periaatteessa teemojen ja lisäosien muokkaus on siis mahdollista WP:n omilla työkaluilla. Mikäli muokkaamiselle suoraan WP:n käyttöliittymästä ei ole tarvetta, koko ominaisuus kannattaa poistaa käytöstä, jolloin kukaan muukaan ei pääse aiheuttamaan vahinkoa luvattomalla muokkauksella. Muokkauksen poistaminen käytöstä onnistuu niin, että wp-config.php tiedostoon lisää seuraavan rivin: define( ’DISALLOW_FILE_EDIT’, true );

Nettisivut WordPressillä

WordPressin lyhenne WP tuo mieleen Word Perfectin eli tuon kaikkien tekstinkäsittelyohjelmien äidin. Perustason tekstinkäsittelytaidoilla ainakin yksinkertaisen blogin pitäminen WP:ssä onnistuukin.

Vähän laajemmat sivustot toteutetaan wysiwyg -editorien tapaan , plus että se mitä näet on myös kaiken kansan nähtävillä saman tien (kun klikkaat ”Julkaise”).

Myöhemmin paljastunee se, miten joustavasti eri teemojen välillä voi surffata, kun materiaalia sivuille on jo kertynyt.  Ilmeisesti ainakin tyystin eri tyyliset teemat hylkivät toisiaan, jolloin siirtyminen aiheuttaa joko huomattavaa käsityötä tai vaihtoehtoisesti luopumisen tuskaa.

Html-koodia voi lisätä Teksti -tilassa, mutta WP saattaa myös jättää huomioimatta, muuttaa tai poistaa virheelliseksi katsomaansa koodia.


WordPressillä, etenkin sopivilla lisäosilla ryyditettynä,  voi toteuttaa varsin laajojakin sivukokonaisuuksia. Ohessa on hyvin dokumentoitu opiskelijatyönä tehty toteutus:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126384/Matikainen_Tuomas.pdf


Muotoilukoodit, kuten vaakaviiva tässä, ovat toisinaan tarpeellisia ja toimivat hyvin.











Onko julkaiseminen jo liian helppoa

Ihminen saa tänä päivänä ajatuksiaan julkaistua joko julkisilla foorumeilla tai yksityisissä blogeissa äärimmäisen helposti. Moni onkin lähes jatkuvasti sormet näppäimillä ja valmiina ampumaan kommenttejaan eetteriin.

Tämän teknisen helppouden vastakohtana voisi käyttää tervettä itsekritiikkiä – jopa itsesensuuria sen suhteen, mitä on järkevää julkaista ja mitä ei. Ennen enterin painallusta voisikin esittää itselleen yksinkertaisen kysymyksen: Onko tästä jotain hyötyä?

Hyötyä siis itselle tai ihmiskunnalle. Aikaisemmin valtaosa, melkein kaikki, ihmisen ajatuksen pysyivät hänen omana tai korkeintaan lähipiirin tietona. Aniharvoin, jos silloinkaan, tuli tarve ”kirjoittaa yleisönosastolle”. Suurin osa näistäkin kirjoitelmista rypistettiin ja viskattiin roskakoriin viimeistään seuraavana aamuna, kun piti ryhtyä etsimään kirjekuorta ja postimerkkiä.

Olisiko tässä hyvä toimimisen malli tänä päivänäkin: eräänlainen viivästetty kirjoitus. Vaikkapa median sivulle voi purkautua ja kirjoittaa ilman välitöntä moderointia tai kontrollia, mutta julkaisu tapahtuisi vasta seuraavana päivänä. Kirjoittajalta pyydettäisiin vaikka vielä sähköpostitse kuittaus, jolloin vielä tässä vaiheessa hengentuotoksen voisi viskata roskikseen.

Luulisi jo tällaisen pikku muutoksen hillitsevän pikaistuksissa heitettyjä viha- tai muutoin älyttömiä viestejä.

Mikä se sitten oikeasti on, tämä WordPress

itse asiassa WordPress on maailman ylivoimaisesti suosituin sisällönhallintajärjestelmä.  Muita suosittuja järjestelmiä ovat mm. Joomla! ja Drupal. Vuoden 2017 loppupuolella lukumääräisesti jopa 38% kaikista maailman nettisivuista toimii WP:n päällä. Vuonna 2015 luku oli 23%, joten kasvu tuntuu edelleen olevan hurjaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/WordPress

WordPress perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen käyttöönotto ja useimmille riittävät perusominaisuudet ovatkin ilmaisia.

Maksuttomuuden lisäksi suosiota on varmasti lisännyt WP:n kehittyminen blogialustasta täysiverisen julkaisujärjestelmän suuntaan. Sopivilla lisäosilla sivuille voi lisätä toiminnallisuutta, joka muuten olisi hankalaa ja/tai kallista hankkia, esimerkkinä vaikkapa erilaiset verkkokauppasovellukset tai vaikkapa suosittu opiskelusovellus Moodle.

WordPressillä voikin tehdä oikeastaan miten vaativan sivuston tahansa. Referenssejä löytyy pilvin pimein osoitteesta https://wordpress.org/showcase/.  Mukana näyttää olevan mm. Obama Foundation (www.obama.org), AngryBirds (.com), This is Finland (finland.fi), jne.

—————————————————–

Google Sites voisi olla WordPressin vaihtoehto, eräänlainen karvalakkiversio, jolla pystyy pitämään blogia, mutta hyvin rajoitetuilla ominaisuuksilla. Yhteistä molemmille on ilmaisuus ja  käytön helppous siinä mielessä, että lähdekoodista ei tarvitse tietää eikä ymmärtää mitään.

Tuosta voi katsoa, miltä Googlen näkemys blogista näyttää. Ulkonäköä voi muuttaa rajoitetusti, uudessa versiossa enemmän kuin vanhassa, mutta WordPressin kymmenien tuhansien teemojen valikoimaa ei ole tarjolla.

Google Sites, vanha versio: https://sites.google.com/site/japinsivut/  

Google Sites, uusi versio: https://sites.google.com/view/paivakoti/

Google Sites vs. WordPress ominaisuuksien vertailua:   https://superbwebsitebuilders.com/google-sites-vs-wordpress/

https://www.aucor.fi/blogi/suomen-kattavin-wordpress-kirjoitus/

Minä siis, nimittäin, julkaisin WordPress -sivut

niinhän siinä kävi, että kovin kauaa en malttanut kokeilla WordPressiä vain omalla koneella. Tätä ratkaisua helpotti huomattavasti se tieto, että WP:n voi helposti asentaa toimimaan oman domainin alihakemistossa, jossa se ei mitenkään häiritse kotisivun toimintaa.

Hostingpalvelun pakettiin sisältyvä yksi MySQL -tietokantakin tuli nyt hyötykäyttöön

No, nyt ne WordPress -sivut toimivat jo netissä

silloin sivuja voi käyttää kuten pilvipalvelua, joka tekee päivittämisestä joustavaa eri koneilta. Muokkaussivu voi olla avoinna vaikka useassa koneessa samanaikaisesti, ja WP:n pohjalla pyörivä mySQL -tietokanta pitää (toivottavasti) huolen siitä, että samanaikaisesta kirjoittamisesta ei synny fataaleja törmäyksiä.

2017-09-17  klo. 18:01 Vahvistusviesti sähköpostiin: Uusi WordPress-sivustosi on asennettu osoitteeseen: http://japin.fi/wp

Ensin purettiin https://fi.wordpress.org/ -osoitteesta haettu zip-paketti omalle koneelle ja kopioitiin FTP:llä palvelimelle

All-in-One WP Migration -lisäosa paketoi siirrettävän tiedon  ja  vastaanottavassa WP:ssä sama lisäosa purkaa paketin

WordPress on sisällönhallintajärjestelmä (engl. ”content management system” tai ”CMS”)

Search Engine Optimization = SEO 

Sateinen syyskuinen asennuspäivä

päivä on sateinen, mutta WordPress -asennus vaikuttaa seesteiseltä. Omalle läppärille pystytetty Apache -palvelin toimii hienosti tarjoten loistavat puitteet MySQL -tietokantapalvelimelle, jonka päällä WordPress seisoo uljaasti osoitteessa:

http://localhost/wordpress/   tai  vaihtoehtoisesti   127.0.0.1/wordpress

Tervehdys, maailma!

Ensimmäinen WordPress -bloggaus on sitten tässä.

Sitten vaan tekstiä tähän niin maan perusteellisesti, vaikka ”serveri” ei olekaan yhteydessä ulkomaailmaan. Tekstin taso on tosin sitä luokkaa, että parempi onkin, että ei ole…