Avainasemassa sanat

Vauvauutisia- Child Theme -otsikoitu artikkelini sai poikkeuksellisen paljon klikkauksia, ja onkin syytä epäillä että suuri osa kävijöistä on saapunut sivulle motiivierehdyksen seurauksena. Valitettavaa tietysti on, että kerran pettyneina he tuskin tulevat toista kertaa.

Fraasi ”Sinun sanasi merkitsivät minulle todella paljon” saa aivan uutta painoarvoa, kun merkitys voidaan mitata rahassa.

Avainsanojen valintaan ja tehokkuuden seuraamiseen voi paneutua hyvinkin vakavasti tai ainakin uteliaasti. Avainsanojen muodostamiseenkin on tarjolla työkaluja, puhumattakaan niiden käytön seurannasta, jota voi tehdä lähestulkoon tieteellisen tarkasti. Ks. https://sampsavainio.fi/blogi/avainsanatutkimus/

Vakavan paneutumisen ymmärtää, jos SEO eli hakukoneoptimointi on työsi, tai ainakin osa sitä. Ainahan klikkausten määrästä on oltu kiinnostuneita, ja kävijälaskuri on usein ensimmäinen härpäke, joka uudelle sivulle laitetaan.

Varttuneempaa diginatiivia hätkähdyttää se, kuinka avoimen taloudellisesti orientoitunutta tämä optimointi uusilla työkaluilla on. Enää ei puhuta vain klikkausten määrästä ja sen tuomasta maineesta, vaan myös klikkauksen hinnasta ja sivuston ansaintalogiikasta.

Edelleen siinä on suuri ideologinen ero, pitääkö joku blogia tai sivustoa intohimosta ja rakkaudesta johonkin asiaan ja saavuttaa sillä laajan lukijakunnan, vai onko kyse vain rahasta-ajattelijasta, joka kylvää sivustolle houkuttelevia avainsanoja huippuansioiden toivossa.

Tämän päivän työkaluilla seuranta voidaan kuitenkin ulottaa aivan toiselle tasolle, ei vain passiivisesti, vaan aivan satunnaiseen kävijään voidaan käydä käsiksi ja tietoa hänestä hankkia jo ensi klikkauksesta lähtien.

Vaihtoehtoiset CMS:t

No niin no, kumpi oli ensin ja kumpi onkaan se vaihtoehto… joka tapauksessa WordPress on saavuttanut poikkeuksellisen vahvan markkinaosuuden verraten lyhyessä ajassa. Jos sille etsitään vaihtoehtoja, niin on jopa todennäköistä että se vaihtoehto jossain muodossa on ollut olemassa ennen kuin WP, mutta se ei ole vain lyönyt itseään läpi . Tässä kohtaa puhutaan siis nimenomaan pienistä cms’istä, eikä varsinaisista WP:n kokoluokan kilpailijoista.

Nyt markkinoilla on selkeä johtaja ja vertailukohta, jolloin pienemmätkin tekijät voivat haastaa ja jopa loistaa ainakin joillakin osa-alueilla, koska kaikista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta WordPress on melko jähmeä järjestelmä, etenkin  pienten projektien toteuttamiseen, joissa tietokantaa ei millään tavalla tarvita.

Toisaalta olisi mukavaa käyttää jotain valmista pohjaa ja erilaisia valmiiksi tehtyjä pohjia sivuston kehittelyssä, eikä aina lähteä liikkeelle tyhjästä taulusta tai jostain vanhan projektin rungosta.

Etenkin jos MySQL tai muu tietokanta ei ole palvelimella tai palvelussa lainkaan  käytettävissä, tarvitaan vaihtoehto WP:lle – ja niitähän riittää, koska oikeasti CMS ei tarvitse tietokantaa, vaan järjestelmä voidaan toteuttaa myös aivan tavallisilla tekstitiedostoilla.

Ensimmäiseksi osui eteen eurooppalainen versio saksanmaalta käsin:  https://www.cmsimple.org  . CMSimple on php -pohjainen Content Managemant System (CMS) , joka ei vaadi tietokantaa. Kaikki data tallennetaan yksinkertaiseen tiedostojärjestelmään.  CMSimple on avoimen lähdekoodin GPL3 -lisensioitu projekti. Se on ilmainen kaikille käyttäjille, myös kaupalliseen käyttöön.

Muita eri tasoisia non-database-cms’iä löytyy pilvin pimein. Nämä ovat perehtymisen arvoisia, etenkin jos järjestelmä on hyvin suunniteltu, tarjoaa oman projektin tasoon nähden riittävät ominaisuudet,  antaa enemmän vapauksia suunnitella ulkoasua ja mahdollisesti vielä toimii nopeammin.

Kysymys on kuitenkin julkaisujärjestelmistä, joten tietoja käsitellään suoraan palvelimella, joka toki voi sijaita omalla koneellakin. Yhteistä näille kaikille kuitenkin on että ne pitää sijoittaa palvelimen www-hakemistoon, joita tavallisesti on käytössä vain yksi, joten jokaista kokeilua varten pitää olla oma palvelin, tai sitten sellainen palvelu joka mahdollistaa useamman domainin käytön. 

Useissa vertailuissa parhaaksi on arvioitu Grav,  jonka voi ladata paljaana tai valmiina pakettina valitsemallaan teemalla (joita siis kutsutaan luurangoiksi)

https://getgrav.org/   https://getgrav.org/downloads/skeletons  

http://blog.dynamicdrive.com/best-flat-file-cms-reviewed-and-compared   =  2017 vertailussa kahdeksan eri järjestelmää

https://www.cmscritic.com/flat-file-cms  =  2017 päivitetty vertailu, kymmenen järjestelmää

https://www.readerspark.com/non-database-content-management-systems/  = Vielä yksi vertailu vuodelta 2015, sisältää 20 sen aikaista parasta

 

Webhotellit ja WordPress

Suomessa toimii kymmeniä eri kokoisia yrityksiä, jotka tarjoavat webhotellipalveluja.  Varsin kattava listaus näistä yrityksistä löytyy webhotellihakemistosta osoitteessa:  https://webhotelli.directory/yritykset/

Koska ala on tiukasti kilpailtu, hinnatkin on rutistettu melko alas ja kaikilla toimijoilla suunnilleen samalle tasolle. Halvin peruspaketti maksaa tyypillisesti pari kolme euroa kuukaudessa, ja halvin kuukausihinta saadaan pitemmällä sopimuksella / laskutusvälillä.

Pakettien tarkka sisältö vaihtelee hotellin ylläpitäjästä riippuen ja yksityiskohtainen vertailu voikin olla vaikeaa. Toisaalta voi lähteä siitä, että tavallisten nettisivujen pyörittämiseen kelpaa niistä mikä tahansa, jolloin varsinaisen valinnan kriteerit voi asettaa muilla perusteilla.

Toisinaan on tarvetta tehdä kokeiluja omaksi iloksi tai vaikkapa demoja asiakkaille, jolloin hotelliin ei haluaisi sitoutua eikä siitä välttämättä maksaakaan mitään.

Maksullisiin peruspaketteihin sisältyy usein vain yksi mySql -tietokanta, joka käytännössä tarkoittaa, että vain yksi WordPress -sivusto voi olla kerrallaan aktiivinen. Myös tällaisessa tilanteessa ilmainen vaihtoehto tuntuisi mielekkäältä kokeilualustalta.

Tällä hetkellä ilmeisesti vain Hostinger tarjoaa ainoana ilmaisen web-hotellin (korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä), myös WordPress-sivuille. Palvelu on suunnattu erityisesti opiskelijoille ja aloittelijoille. Ideana ilmeisesti on tarjota ensimmäinen, vähän rajoitettu, annos maksutta, ja saada tällä keinolla asiakas maksulliseen koukkuun, kun nälkä alkaa syödessä kasvaa.

Joka tapauksessa lahjahevosen suuhun ei sen kummemmin pidä katsoa, eikä kokeiluun liity mitään sitoumuksia pro-version käyttöönotosta:  https://fi.000webhost.com/kotisivukone

Voit itse kokeilla, takkuaako tuo ilmainen palvelu sietämättömästi, kuten joillakin foorumeilla valitetaan, vai onko se vain kateellisten panettelua. Oma kokeiluni on osoitteessa:   

Ensivaikutelma ei ole pöllömpi. WordPress asennus oli nopea ja täysin automaattinen. Vain itse sivulla ja admin-näkymässä esiintyvät mainokset muistuttavat palvelun alkuperästä, mutta ainakaan aluksi eivät mitenkään häiritsevästi. Yhdelle käyttäjä(nime)lle suodaan kaksi ilmaista sivustoa, mutta eri sähköpostiosoitteita käyttämällä rajoitusta pystyy halutessaan kiertämään.


Erityismaininnalla pitää muistaa että Marttilassa ja Auranmaalla meillä on erinomainen mahdollisuus suosia paikallista palveluntarjoajaa, josta saa kaikki web-hotellipalvelut plus paljon muuta. Aumanet ei ole listattuna tuolla webhotelli-directoryssä, mutta kannattaa tutustua palveluihin suoraan osoitteessa   http://aumanet.fi

VPS – Virtual Private Server

eikö mikään riitä eli miksi joku tarvitsee VPS:n ja mitä on geolokalisointi?

Sanalla sanoen VPS on omalla käyttöjärjestelmällä varustettu palvelintila jollain fyysisellä palvelimella jossain fyysisessä lokaatiossa eli sijainnissa. Esimerkiksi oma virtuaalinen Windows- tai Linux-kone Armeniassa tai Arkansasissa.

Mikäli sinulla on jotain intressiä pyörittää toimintaa jossain muualla kaukana omasta sijainnistasi, voit helposti ja edullisesti siirtää e-toiminnot lähelle tuota e-tälokaatiota, jolloin vaikkapa sähköiset palvelut toimivat yhtä jouhevasti kuin paikallisilla kilpailijoillasi.

Useimmiten perusteluna VPS:n hankkimiselle on siis halu palvella paremmin kaukana olevia asiakkaita. VPS:n avulla voit palvella asiakkaitasi melkein kuin olisit itse siellä jossain.

Olisiko siinä tarpeeksi perusteluja hankkia VPS, vai riittäisikö sittenkin paikallinen web-hotelli, mikäli kaikki tarvittavat resurssit ja tarjottavat palvelut ovat web-pohjaisia. Usein palveluntarjoajalla on paletissaan molemmat vaihtoehdot, ja asiakas voi koota budjettiinsa ja tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.

VPS lyhyesti:  https://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_private_server 

RWD (Responsive Web Design)

Web-sivuja katsellaan tänä päivänä eri kokoisilla laitteilla, tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. SIksi sivuihin on syytä lisätä ominaisuuksia, jotka ensinnäkin tunnistavat käytetyn laitteen ja toiseksi pystyvät mukauttamaan sivut kullekin laitteelle sopivan kokoiseksi.

Oikeastaan vain itse koodipohjalta tehdyillä sivuilla responsiivisuus edellyttää erityistä huomiota. WordPress ja muut julkaisualustat huolehtivat asiasta taustalla automaattisesti, eli responsiivisuus on alustoissa jo sisäänkoodattuna ominaisuutena.

Etenkin kun sivuja aletaan tehdä puhtaalta pöydältä, voidaan kiinnittää huomiota sivuston lay-outiin ja käytettyihin tekniikoihin laajemminkin, myös responsiivisuuden näkökulmasta.  Niin uusille kuin vanhoillekin sivuille viewport-meta-tagi on avain erilaisten näyttöjen tunnistamiseen.

Yksinkertaisimmillaan pelkkä tagin lisääminen muuttaa sivun käyttäytymistä riittävästi, ja ainakin lisäyksen jälkeen voi tarkastella, mitkä elementit mahdollisesti kaipaavat vielä viilaamista. Meta-tagi voi olla vaikka tällainen:

<meta name=”viewport” content=”width=device-width, initial-scale=1, user-scalable=no” />

Lisää aiheesta:

https://www.w3schools.com/css/css_rwd_intro.asp

https://css-tricks.com/snippets/html/responsive-meta-tag/

 

 

SEO nyt sillä lailla että

SEO (search engine optimization) eli hakukoneoptimointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yksittäisen verkkosivun tai kokonaisen verkkosivuston sijoituksia hakukoneiden hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä.

Onko nyt siis sillä lailla, että sivustoja aletaan toimittaa ja kehittää hakukoneille, eikä varsinaisesti lukijoille tai asiakkaille. Näkyvyys on tietysti tärkeää, erityisesti kaupallisille sivustoille, mutta varmasti myös keskivertobloggaaja tykkää jos mahdollisimman moni löytää hänen päivittäiset hengentuotteensa.

Hakukoneoptimoinnista on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita ja kirjoja, mutta muutamat perusprinsiipit ovat säilyneet muuttumattomina, koska www-sivujen rakenne ei ole juuri muuttunut.

Ensinnäkin tulee tunnistaa sivun tai sivuston kannalta relevantit avainsanat ja niiden sijainti. Käytä otsikoita, listauksia ja kappaleita sisällön jäsentelyyn ja sijoita harkitusti ja hienostuneesti avainsanoja kaikkiin näihin elementteihin. Tässä kohtaa hakukoneoptimointi ja selkeä kirjoittaminen lyövät kättä, joten tekstin luettavuutta tarkasteltaessa tulee samalla optimoitua se koneille helpommin jäsenneltäväksi. Otsikoissa on syytä käyttää otsikkotyylejä, ei esim. lihavointia tai kuvana esitettyä tekstiä, koska tyylitagit ovat koneille kahvoja, joihin tarttua kiinni.

Määrittele ikkunan otsikko (title) sivukohtaisesti. Sisällytä jokaiseen otsikkoon yrityksen tai palvelun nimi sekä muutama keskeinen avainsana.

Käytä selkokielisiä osoitteita ja sisältöä kuvaavia, avainsanoilla maustettuja tiedostonimiä.

Sivun meta-tietoihin on mahdollista lisätä sellaisiakin sanoja, jotka eivät sivun tekstissä esiinny. Suosittuja hakusanoja lisäämällä saa houkuteltua runsaasti kävijöitä, jotka tuskin tulevat toista kertaa, jos sivuston sisältö ei vastaa hakijan odotuksia.

Kaiken kaikkiaan kyse on paljon viitseliäisyydestä, pitää vain jaksaa olla huolellinen sivuston ylläpitämisessä ja uusien sivujen luomisessa.

Ristiin linkittäminen ja ylipäänsä suosittujen sivustojen osoitteiden käyttö on omiaan lisäämään hakukoneiden kiinnostusta – mutta myös lukijoiden mielenkiintoa sivustoa kohtaan. Niinpä tähänkin on syytä lisätä pari osoitetta, joista voi lukea lisää juttuja SEO:sta – mutta yleisesti ottaen: niitähän löytää googlaamalla!

https://netello.fi/hakukoneoptimointi

https://www.redland.fi/2015/01/hakukoneoptimointi-mita-se-seo-on