Mobiiliverkon lyhyt tarkistuslista

Mobiiliverkon toimivuus koostuu: 

1) operaattorin tukiasemasta, eli lähettimestä, joka maaseudulla sijaitsee tavallisimmin maastoon pystytetyssä lähetinmastossa

2) omat mobiilipäätelaitteet, jotka vastaanottavat signaalia operaattorin lähettimestä ja jakavat sen edelleen kodin langattomaan wifi- (wlan) -verkkoon.

3) tietokoneet, tabletit, tulostimet ym. wifi -verkon laitteet


Operaattori 

Vaihtoehtomme Suomessa ovat Dna, Saunalahti tai Telia, joten näistä valitaan joko huolellisesti kokeilemalla, minkä operaattorin verkko toimii kohteessa parhaiten, tai jo olemassa olevan omakohtaisen kokemuksen pohjalta (ei naapurin tai ystävän). Kokeilua voi tehdä itse ostetuilla Prepaid -liittymillä tai voi pyytää myyjiltä kokeiluliittymän pariksi viikoksi (jolloin tosin altistat itsesi ko. operaattorin markkinointiponnisteluille hamaan maailman tappiin asti).

Olisi hyvä kokeilla ainakin kahta eri operaattoria. Vaikka maaseudulla mastot ovat yleensä yhteiskäytössä, antennien suuntaus on kuitenkin erilainen eri operaattoreilla ja joku niistä on aina siinun kannaltasi parempi kuin joku toinen. Joissakin tapauksissa masto on vain yhden operaattorin hallussa. Jos tällainen masto on selkeästi lähimpänä ja sopivassa suunnassa, kannattaa operaattori ottaa vertailuun jo silläkin perusteella.

Operaattorien verkoista ja mastoista saa yksityiskohtaista tietoa Cellmapper -sivustolla: https://www.cellmapper.net/ 

“Cell” eli solu tarkoittaa käytännössä yksittäistä operaattorin antennia, joka osoittaa  tiettyyn suuntaan ja jonka peitto tai keila on tietyn muotoinen. Solun tietoihin voi perehtyä yksityiskohtaisemmin Cellmapperissa. Solukohtaiset keilat näkee selvästi Cellmapperin kartalta, mutta maaston muodoista tämä kartta ei kerro paljon mitään. Paikallistuntemuksesta on tällöin suurta apua, ja työkaluna voi käyttää Maanmittaushallituksen karttapalvelua osoiteessa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka .


Oma mobiilipäätelaite 

vastaanottaa signaalia suoraan operaattorin lähettimestä, siis ILMAN wifi -verkkoa. Tällaisia ovat mobiiliverkon reitittimet ja useimmat älypuhelimet. Molempien avulla operaattorin signaali voidaan jakaa kodin wifi-verkossa muiden laitteiden (tietokoneet, läppärit, tabletit, tulostimet, älytelevisiot, chromecast ym.) käytettäväksi. 

Usb -liitäntäiset nettitikut ja osittain myös omalla akulla varustetut mokkulat ovat jo mennyttä aikaa, koska lähes jokaisella on älypuhelin, jonka mobiiliyhteyden voi helposti jakaa tilapäiseen käyttöön esim. autossa tai mökillä. 

Mobiiliverkon reititin on kodin wifi-verkon sydän, joten siihen ja sen sijoitteluun kannattaa panostaa – tarkoitan lähinnä ajatustyötä. Reitittimet maksavat Torilla muutaman kympin, kun ihmiset myyvät tarpeettomiksi jääneitä laitteitaan pois tai tekniikkafriikit vaihtavat uusimpaan rautaan. 

Kovin vanhaa mallia ei kannata hankkia, koska pitää muistaa että reititin keskustelee jatkuvasti operaattorin keskuslaitteiston kanssa, jota operaattorit säännöllisesti päivittävät. On siis tärkeää, että myös “putken toisessa päässä” oleva laite on päivitetty suurin piirtein samalle aikakaudelle, myös ohjelmiston osalta. Se ei tarkoita sitä, että aina pitäisi olla käytössä viimeisin malli, mutta uudemmat mobiilireitittimet hoitavat keskustelun nopeammin ja tehokkaammin ja ovat lisäksi herkempiä toimimaan huonossakin kentässä. Oman ohjelmistonsakin ne osaavat päivittää jopa täysin automaattisesti, mutta silloin tällöin tarkistaa, onko automatiikka toiminut. Reitittimeen saa yhteyden selaimella, kirjoittamalla ohjekirjasta löytyvän osoitteen, esim.:  http://192.168.1.1  

Joitakin reitittimen asetuksiakin voi itse tehdä tai säätää. Reitittimen nopeus hidastuu ajan oloon, jos se on jatkuvasti päällä, mutta uudelleenkäynnistyksen voi ajastaa vaikka tapahtuvaksi kerran viikossa keskellä yötä, jolloin se tapahtuu täysin huomaamatta.

Nykyisin reitittimet eivät ole operaattorilukittuja, joten voit ostaa esim. DNA:n logoilla varustetun laitteen ja käyttää sitä Saunalahden simmillä ja verkossa.

Kun käytössä on erillinen mobiilireititin, sen sijoitteluun ja suuntaamiseen kohti valittua mastoa kannattaa panostaa jonkin verran aikaa ja vaivaa, koska sopivan paikan löydyttyä laitteeseen ei juuri tarvitse koskea. Mobiilireititin pitää sijoittaa nyrkkisääntöisesti mahdollisimman ylös ja sille puolelle taloa, jossa mastokin on, reitittimen mukana tulevat lapa-antennit on syytä laittaa paikoilleen, jos kenttä on heikko. Tavallisesti yhteys on riittävän hyvä, jos mastoon on näköyhteys ja etäisyys alle 4-5 kilometriä

Yhteyttä voi testata yleisillä nopeusmittareilla (nopeustesti.fi, fast.com, speedof.me), nopeus kertoo samalla yhteyden laadusta. Mittauksia voi tehdä eri kellonaikoihin, vuodenaikoihin ja eri säätiloissa, jolloin voi todeta että vaihtelua esiintyy. Haja-asutusalueen 4G -verkossa voi olla varsin tyytyväinen, jos nopeus on luokkaa 15-25 Mbps.


Wifi-verkon laitteet  

ovat niitä, jotka eivät suoraan ota yhteyttä operaattorin tukiasemaan, vaan yhdistyvät internettiin mobiilireitittimen kautta. Näitä ovat siis tietokoneet, läppärit, tabletit, tulostimet, älytelevisiot, chromecast ym. Nykyisin listaan voi lisätä erilaisia älykodin laitteita, kuten verkkoon liitetyt lamput ja kodinkoneet, vaikkapa jääkaapit.

Laitteen ominaisuuksilla on jonkin verran merkitystä internetin selailunopeuteen, vanhoissa tietokoneissa koneen sisäinen nopeuskin voi muodostua pullonkaulaksi, mutta vielä paljon yleisempää on, että koneen muisti täyttyy jo muutamista avoimista selainikkunoista. Mikäli mahdollista, vanhaan koneeseen kannattaa päivittää maksimimäärä muistia, mikäli maksimi on 4gt tai vähemmän, voi jo harkita uudempaa konettakin. Tosin käyttötottumuksilla voi parantaa tilannetta sulkemalla tarpeettomasti auki olevat selainikkunat.

Muuten wifi-verkon laitteita koskee sama totuus kuin reitittimiäkin, eli vanhat laitteet eivät keskustele sujuvasti uusien reitittimien kanssa, jolloin verkon maksiminopeus jää saavuttamatta. 

Sokkeloisessa talossa tai erillisten rakennusten välillä saatetaan tarvita verkon laajentajaa, extenderiä, joka kuuluvuusalueen reunalle sijoitettuna jatkaa aluetta jopa alkuperäisen alueen verran suuremmaksi. Nämäkin ovat halvimmillaan parin kympin palikoita, jotka kerran asennettuna toimivat huomaamattomasti ja ilman sen kummempaa huoltoa.

Yleisesti ottaen hyvin toimiva wifi-verkko ei ole nopeuden pullonkaula, vaan kaikki ongelmat jäävät operaattorin lähettimen ja asiakkaan reitittimen väliseen yhteyteen, nämä molemmat laitteet ohjelmistoineen mukaan lukien. Suurimmat pysyvät haasteet asettaa näiden kahden pisteen välillä oleva maasto – jos talon takana maston suunnassa nousee korkea kallio tai synkkä aarnimetsä, kunnollinen yhteys voi olla mahdoton juttu.

Samoin, jos reititin jää talon peltikaton räystään taakse (tässä tapauksessa voi tuoda laitetta alaspäin pois räystään katveesta) tai ikkunoissa on joku heijastava uv-käsittely, on syytä etsiä laitteelle parempi sijoituspaikka, tai viedä antenni talon ulkopuolelle kaapelin päähän. Markkinoilla on myös ulkotiloihin suunniteltuja reitittimiä, mutta hintaa niillä on sen verran, että niiden tuomasta hyödystä on syytä varmistua ennen hankintaa.

Vaihtelevat sääolosuhteet ja lehtien määrä puissa vaikuttaa aina jotenkin signaalin etenemiseen maastossa. Sumu ja lumisade yleensä heikentävät signaalia, mutta saattaapa matalalla roikkuva sumupilvi yllättäen toimia heijastimenakin, jolloin yhteyden laatu jopa paranee.

Samanaikaisten käyttäjien määrä vaikuttaa käytettävissä olevan kaistan leveyteen. Haja-asutusalueen verkoissa tämä harvemmin on ongelma, koska käyttäjien maksimimääräkin solua kohti on suhteellisen pieni. Omilla mittauksilla voi havainnoida, onko nopeuksissa jotain eroa esim. varhaisen aamun ja illan “prime timen” välillä, kun monet katselevat mobiiliverkon kautta maksukanavia tai youtubea ym ym. 

Tässä kohtaa avuksi tulevat kuitukäyttäjät, jotka eivät rasita mobiiliverkkoa ja toisaalta mobiilikäyttäjätkin jakaantuvat eri operaattorien kesken, jolloin kaikille tilaa riittää ja kaikille kaistaa on.

Sitten vielä yksi asia: on tärkeää ymmärtää, että yhteyden laatu on aina suhteessa reitittimen sijaintiin yllä kerrotun mukaisesti. Operaattorin puhelinmyyjän kertomuksilla ei ole mitään merkitystä, kun etsitään parasta ratkaisua juuri sinun asuntoosi, ja jopa tiettyyn käyttöpisteeseen asunnon sisällä. Operaattorin kartalla näkyvä vihreä alue ja erinomainen signaali saattaa toteutua vain puutarhasi koilliskulmassa tai läheisen kallion päällä, joissa surffaaminen ja hyggeily ei etenkään talvioloissa ole erityisen mukavaa tai edes mahdollista. Samalla tavalla suurella varauksella tulee suhtautua naapurien ja kylänmiesten kokemuksiin, koska ne kaikki ovat sataprosenttisen subjektiivisia.

Jokainen on siis oman mobiiliyhteytensä herra. Mitä ongelmallisempi paikka, sitä vahvemmin pitää luottaa omaan näkemykseen ja kokemukseen. Joissain tilanteissa voi olla hyödyllistä kysyä operaattorilta, millaista tekniikkaa heidän lähettimensä tarkkaan ottaen käyttää ja millaista reititintä se tekniikka parhaiten tukee. Saatujen neuvojen noudattaminen saattaa tietää rahanmenoa, jos paras lopputulos niiden mukaan saavutetaan vain uusimmilla ja kalleimmilla ratkaisuilla. Lisäksi neuvoille ei yleensä anneta minkäänlaista takuuta, vaan kehotus kuuluu, että voisit kokeilla nyt vaikka tuollaista…

Kun mobiiliyhteyden on saanut muodostettua luotettavasti se todennäköisesti toimii vuosikausia vaatimatta sen kummempaa huolenpitoa. Vuodenaikojen vaihtelu ja ympäristössä tapahtuvat muut muutokset, kuten uudet rakennukset tai metsätyöt vaikuttavat jossain määrin yhteyden laatuun. Aika ajoin, vaikkapa parin vuoden välein, voi muutenkin päivittää tietonsa mobiiliyhteyksien uusista tuulista ja tekniikoista, hinnoittelua unohtamatta. Kerran parhaiten toimivaksi todettu operaattori ei välttämättä ole sitä ikuisesti, vaan tilanne on hyvä toisinaan tarkistaa.

Tulollaan oleva 5G -verkko ei lähitulevaisuudessa tule vaikuttamaan maaseudun haja-asutusalueiden yhteyksiin millään tavalla, koska 5G:n vaatiman tukiasemaverkon tulee olla huomattavasti 4G-verkkoa tiheämpi – etäisyys 5G -tukiasemaan voi olla enintään vain noin 300 metriä, ja välillä ei saa olla juuri minkäänlaisia esteitä. Todennäköisempää siis on, että 5G ei koskaan saavuta syrjäisimpiä savuja edes täällä eteläisessä Suomessa, mikäli tekniikassa ei saavuteta uusia merkittäviä läpimurtoja.

Rahastojen ylistys ja osakesäästötilin ahtaat rajat

Kansalaisten pankkitileillä nollakoroilla lötköttelevän laiskan rahan aktivoimiseksi on jo nyt joissakin pankeissa mahdollisuus avata aivan uudenlainen osakesäästötili, jonka käyttö varsinaisesti astuu voimaan 1.1.2020.

Osakesäästötilin keskeinen idea on, että sen sisällä tapahtuva kaupankäynti on verotonta. Pesämunaksi voi kerralla tai erissä laittaa enintään 50k€. Veroa osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vasta, kun varoja nostetaan pois tililtä. Tästä on tietysti se etu, että myös veron osuus on edelleen sijoitettavissa ja tuottaa korkoa korolle, niin kauan kuin rahat pysyvät tilillä.

Jo ennen lanseerausta on kritisoitu sitä, että osakesäästötilillä voi tehdä vain suoria osakesijoituksia, ja verotussyistä käytännössä vain suomalaisiin osakkeisiin, koska ulkomaisten osakkeiden osingoista ulkomaille maksetuista lähdeveroista ei saa hyvitystä osakesäästötilillä, toisin kuin arvo-osuustilillä. Ulkomaisia osakkeita sinne siis ei välttämättä kannata ostaa, ja mikä vielä ikävämpää, sinne ei voi ostaa myöskään rahastoja, vaikka ne sisältäisivät pelkästään suomalaisia osakkeita. Edes pörssinoteeratut etf-rahastot eivät nykyisen lain puitteissa kelpaa osakesäästötilille.

Onkin todennäköistä, että aktiivisilla sijoittajilla on jatkossa käytössään sekä osakesäästötili että arvo-osuustili, joiden hyviä puolia hyödyntämällä voi ainakin saada hieman piristystä luutuneisiin sijoitusrutiineihinsa. Näin ainakin siihen asti, kunnes osakesäästötilin pahimmat puutteet on lainsäädännössä korjattu.

Muutaman vuoden sijoituskokemuksella on nähtävissä, kuinka paljon vakaampaa tuottoa rahastot tarjoavat suoriin osakesijoituksiin verrattuna. Yksi tyypillinen rahasto sisältää kymmeniä eri osakkeita ja toisinaan lisäksi muita tasapainottavia omaisuuslajeja. Pelkästään yhden rahaston ominaisuudet sisältävän oman salkun harkittu kasaaminen on melkoinen ponnistus, ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa seurantaa. Mikäli osakkeita on salkussa vain muutama, ja nekin emotionaalisin perustein valittuja, on melko varmaa, että sen minkä yksi nousee, toinen jo laskee, ja salkun puhdas tuotto on +/- 0.

Kyse on hyvin pitkälle henkilökohtaisen ajankäytön ja muiden resurssien preferoinnista – haluanko tosiaan käyttää aikaani a) niiden yhtiöiden pikkutarkkaan seuraamiseen, joita salkussani on ja b) niiden yhtiöiden seuraamiseen, joita salkussani ei (vielä) ole. Kumpaakin ryhmää tulisi alinomaa vahtia yksityiskohtaisesti haukan lailla, jotta pystyisi optimoimaan salkun sisällön. Optimointi onnistuessaankin on voimassa vain sen hetken, jolloin se tehdään, huomenna tilanne on jo toinen. Lisäksi jatkuva epätoivoinen kaupankäynti lisää merkittävästi kuluja ja syö mahdollisia tuottoja.

Rahastosijoittamisessa ryhmät on valmiiksi muodostettu, joko mekaanisesti (passiivisesti) tai ihmiskäden maagisella (aktiivisella) kosketuksella ja optimointi tapahtuu ryhmien sisällä määräajoin omistajan näkökulmasta automaattisesti ja ilman vaivannäköä. Etenkin passiivisissa rahastoissa korvaus toimivan osakepaketin muodostamisesta ja ylläpidosta on marginaalinen, halvimmillaan puhutaan alle 0,1% palkkiosta.

Rahastojen valinta voi olla yhtä mielenkiintoista kuin yksittäisten osakkeidenkin, vaikka mihinkään rakettinousuihin ei rahastosijoittajalla olekaan juuri mahdollisuuksia. On vain tylsän tasaisesti juoksevaa tuottoa, joka ei varmaankaan tyydytä niitä, jotka etsivät sijoittamisesta jännitystä ja actionia elämäänsä. Parhaimmillaan passiivisissa rahastoissa liikutaan kuitenkin kymmenien prosenttien vuosituotossa, johon itse kootulla ”salkkurahastolla” on normaalioloissa melko vaikea päästä.

Rahastoja voi valita äärettömän monilla eri kriteereillä, mutta panos/tuottomielessä kannattaa aina yhtenä kriteerinä huomioida rahaston kulut. Nordnet -pankilla on valikoimissaan ikään kuin sisäänheittotuotteena jopa täysin kuluttomat rahastot, jotka sijoittavat eri pohjoismaisille markkinoille. Kulukammoisille ei voi parempaa vaihtoehtoa olla olemassakaan.

Toinen tärkeä kriteeri on se hajautus, josta sijoitusten yhteydessä aina jauhetaan, ja syystäkin. Pitää hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Periaatteessa yhdellä tai ainakin kahdella rahastolla voi saada kohtuullisen hajautuksen kaikilla em. kriteereillä. Tarjolla on globaaleja rahastoja, jotka hajauttavat eri toimialoille, jolloin ostamalla tällaista rahastoa säännöllisesti kaikki hajautuksen elementit ovat kasassa.

Yleensä sijoittajalla on kuitenkin mielenkiintoa hankkia salkkuunsa useampia, vähän toisistaan poikkeavia rahastoja, ensinnäkin koska tarjontaa on aivan valtavasti ja toisaalta, koska on hauska seurata, miten valitut rahastot menestyvät toisiinsa nähden. Jossain vaiheessa joku rahastoyhtiö voi alkaa tuntua tutummalta ja paremmalta kuin toiset, jolloin alkaa suosia sen yhtiön tuotteita.

Omissa rahastoissani on positiivisesti yllättänyt mm. Spiltan Aktiefond Investmentbolag, jonka rahasto sijoittaa Euroopan EU -alueen ulkopuolisiin rahoitusmarkkinoihin ja on kerännyt viiden vuoden aikana 75%:n tuoton 0,20%:n kuluilla. Rahastoille tyypilliseen tapaan tämänkin lainoitusarvo on melko korkea eli 85%, jonka määrän voi siis saada (Nordnetissä) sijoitusta vastaan lainaa jopa 0,99%:n korolla.

Spiltan tarjoaa tervetullutta hajautusta monessakin mielessä, koska suurin osa rahastoistani sijoittaa joko euroalueelle, USA:han tai Aasiaan tai globaalisti tietylle toimialalle.

Kansainvälisyydestä tulee mieleen se, että Suomen osuus maailman rahoitusmarkkinoista on häviävän pieni, ehkä korkeintaan samaa luokkaa kuin osuus BKT:stä eli n. 0,19%. Näin ollen valtaosa rahastoistakin sijaitsee Suomen ulkopuolella ja merkittävä osa muualla kuin EU/euro-alueella. Vaikka rahasto sijaitsee maantieteellisesti lähellä eli Ruotsissa tai Norjassa, joudutaan tekemisiin valuuttamuunnosten kanssa, josta yleensä aiheutuu myös jonkinmoinen kustannus, joka on syytä huomioida rahastojen kuluja vertailtaessa.

Nykyisin jokseenkin kaikki tavanomaiset rahoitustoimeksiannot voi tehdä nopeasti, edullisesti ja helposti omalta päätelaitteelta, eli vaikka puhelimella omassa sängyssä. Käsittääkseni tämä helppous on merkittävästi lisännyt sijoittamisen menekkiä muiden harrastus- ja vapaa-ajanviettotuotteiden joukossa. Enää ei tarvitse haahuilla niskat kyrmyssä lippis väärinpäin päässä pankkien marmoripylväiköissä, joissa tympeät rahahaltijat norsunluutorneistaan arvioivat nenänvarttaan pitkin ettei tuollakaan pahaisella kulkijalla ole meille muuta annettavaa kuin hiekkaa pankkisalin lattialle, eikä muuta kahisevaa kuin tuulipukunsa.

Toisin on nyt, ja asiakas on taas arvossaan oleva kuningas. Perinteisetkin pankit ovat nöyrtyneet kehittämään rahoituspalveluitaan verkossa ja toisaalta vapautuneille markkinoille on tullut, enimmäkseen ulkomailta, koko joukko uusia tekijöitä, joilla on osakevälittämiseen aivan uudenlainen näkökulma, joka lähtee jo alun alkaen liikkeelle verkkopalveluista .

Kilpailu välittäjien kesken on kovaa ja sijoitus vertailuissa vaihtelee nopeasti erilaisten hinnoittelupäätösten seurauksena. On myös niin, että joku välittäjä sopii juuri sinun salkullesi paremmin kuin joku toinen. Oheisesta sijoittaja.fi -sivuston vertailusta näkee, miten eri välittäjät menestyvät erilaisten salkkujen hoidossa ja hinnoittelussa.

Miten ostan vanhan auton oikein… miten vanhan auton oikein ostan… miten ostan oikein vanhan auton…

Vanhan auton ostaminen on ilmastoteko, mutta ennen kaikkea oman talouden kannalta järkevää. Asioita voi tietysti laskea monella tavalla, riippuen lähtöarvoista ja tavoitteista. Vertailussa uuteen autoon olennaista on suunniteltu pitoaika, koska uuden auton arvonalennus on suurimmillaan viiden ensimmäisen vuoden aikana.

Puhtaalla mutulla ajatellen henkilö, joka haluaa ajaa uudella autolla, vaihtaa sen viimeistään silloin, kun auto lähestyy viiden vuoden ikää. Tuolloin ajokilometrit keskimääräisellä ajosuoritteella saavuttavat sadan tuhannen kilometrin rajan, joka niin ikään on eräänlainen vedenjakaja. Yli sata tuhatta ajettua autoa kun ei enää mielletä uudeksi autoksi, eikä ainakaan vähän ajetuksi.

Viiden vuoden kuluttua uuden auton arvosta on jäljellä n. puolet eli keskihintaisen (33000€) auton omistaja on menettänyt pääomakuluina yli 16000 euroa. Mikäli auto on hankittu jollain rahoitusjärjestelyllä, summa on lainanhoitokulujen verran isompi, eli saattaa lähennellä 20000 euroa. Tällä rahalla voi sitten viiden vuoden välein, tai niiden aikana hankkia kaikenlaista mukavaa, ihan omien mieltymysten mukaisesti.

Samaan aikaan 20 vuotta vanhan auton hankkinut maksoi n. 500-1000 euroa, joten pääomakustannus ei ollut kovin merkittävä. Aika yllättävää on, että molemmilla vaihtoehdoilla käyttökustannukset ovat suunnilleen yhtä suuret. Eroa voi tulla lähinnä sitä kautta, että uusi auto kuluttaa periaatteessa vähemmän, mutta usein tämäkin etu tuhotaan hankkimalla käyttötarpeeseen nähden ylisuuri auto ja vielä liian suurella moottorilla, ikään kuin varmuuden vuoksi.

Ostamalla keskihintaa edullisemman uuden auton voi merkittävästi pienentää tappioitaan, ja usein se hankintahinnaltaan edullisempi auto on vielä käytössä pieniruokaisempikin.

Siinä missä vanhan auton omistaja tietää varautua monien kuluvien osien vaihtoon tulevien viiden vuoden aikana, uuden auton ostaja maksaa suunnilleen saman summan vuotuisina määräaikaishuoltoina, jotka yleensä ovat myös takuun voimassapysymisen ehto.

Mahdollisimman täydellinen kaskovakuutus kuuluu uuteen autoon jo rahoitusyhtiön vaatimuksesta, mutta myös auton omistaja voi kokea auton täystuhon olevan liian suuri taloudellinen riski yksin kannettavaksi. Tämän riskin ulkoistamiseksi uuden auton koko vakuutuskuorma pyörähtää helposti toiselle tuhannelle vuodessa, bonushyvityksistä riippuen.

Viidensadan euron autolla ajavista valtaosa vannonee ns. perstaskukaskon nimeen ja ottaa vain pakollisen liikennevakuutuksen ja senkin halvimmasta mahdollisesta yhtiöstä kilpailutuksen jälkeen. Näin ulkopuolisten edut mahdollisessa vahinkotilanteessa tulevat turvattua ja oma vahinko rajoittuu siihen viidensadan hankintahintaan.

Netissä vaihtoautoja on jatkuvasti tarjolla vähintään uusien autojen vuotuista myyntiä vastaava määrä eli noin sata tuhatta kappaletta, joten tarjontaa riittää, ja nettipalvelut laittavat kaikki autoja myyvät, niin yritykset kuin yksityisetkin, samalle viivalle.

Autokuumeen tai akuutin auton tarpeen yllättäessä tämä tarjonnan runsaus aluksi hämmentää, mutta huomioimalla auton ominaisuuksissa muutaman perusmuuttujan, joukkoa saa merkittävästi rajattua.

Taulukkolaskennalla voi helposti tehdä kaavan, joka laskee keskeisistä muuttujista vertailuluvun, jolle voi itse asettaa raja-arvon, jonka perusteella valitsee loppusuoralle pääsevät yksilöt. Toki se viimeinen vääntö tehdään naamatusten (toisinaan jo melko epätoivoisenkin) myyjän kanssa, koska tavarasta ei markkinoilla varsinaisesti ole pulaa.

Rohkeasti tarjoamalla voit saada pyyntihinnasta pois jopa puolet – vinkkinä voisi sanoa, että autoliikkeessä tätä tuskin kannattaa yrittää. Siinä onkin taas yksi syy välttää autoliikkeestä ostamista – miksi altistaisit itsesi ammattimaisen myyjän armoille, kun voit tehdä viihdyttävää vertaiskauppaa toisen täydellisen amatöörin kanssa.

Hakutuloksia kannattaa etsiä vain kohtuulliselta etäisyydeltä omasta sijainnista, mikäli ei varta vasten halua nautiskella myös pitkän hakumatkan tuomista elämyksistä. Hakumatkalle voi tulla hintaa saman verran kuin autolle – etenkin jos viihteen puolelle mennään kovasti paljon pitkälle.

Helposti laskettavia keskeisiä kriteerejä ovat auton ikä, ajokilometrit, katsastuksen voimassaolo ja tietysti näiden suhde hintaan. Hakutuloksista kannattaa tänä päivänä rajata pois dieselit ja isommat moottorivaihtoehdot. Saman moottorilohkon pienempitilavuuksinen versio saattaa myös olla jopa kestävämpi, kuin isompi ja enemmän tehoja tuottava. Tavanomaiseen liikennekäyttöön kaikki markkinoilla olevat moottorit riittävät hyvin, ja ylimääräisillä tehoilla näyttäisi olevan vain yksilön itsekontrollia ja järkevää päätöksentekokykyä heikentävä vaikutus.

Muistuu mieleen sanonta ”jos kaikki Suomen autot pantaisiin jonoon, niin jostain tulisi joku hullu joka yrittäisi ohittaa ne”. Todennäköisesti se hullu ei olisi liikkeellä alle 1.6 -litraisella ajopelillä, joten jos et halua olla hullu, rajoita hakutuloksissa moottorin koko arvoon 1.6. Samalla tulet rajoittaneeksi vuotuiset päästöihin perustuvat verosi kohtuullisiksi, ja tehneeksi vielä pienimuotoisen ilmastoteon.

”Kun suomalainen menee autoon, auto menee suomalaiseen, ja on kuin viina päässä”, tiivisti Samuli Paronen ja Erno Paasilinna totesi että ”autot ovat niittokoneita”. Vanhallakin autolla pysyy mainiosti liikennevirran mukana kaikkien nopeusrajoitusten puitteissa ja jopa niitä ylittäen. Mahdolliset ylinopeus- ja muut törttöilysakot määräytyvät vain vuositulojesi mukaan, auton merkillä, teholla tai iällä ei ole merkitystä.

Kenties vanhan auton suurin siunaus onkin sen ihmismieltä jalostava ulottuvuus. Vanhan auton ratissa kaikenlainen kilpailu unohtuu ja voit keskittyä olennaiseen, eli matkantekoon. Yleensä tuntuma tiehen ja ympäristön tapahtumiin on parempi kuin uusissa autoissa, joissa voit uppoutua ylelliseen mukavaan virtuaalitodellisuuteen sen sijaan että tajuasit liikkuvasi kovalla vauhdilla elävien ihmisten ja eläinten kaaoksessa!

Kaiken lisäksi vältyt kateuden kiroukselta, koska vanhaa autoa ei kukaan halua sinulta pois, eikä välttämättä edes millään lailla vahingoittaa, joten kosmeettista korjaamista tuskin on ilkivallan takia odotettavissa. Kunhan jätät hansikaslokeron kannen auki autolta poistuessasi, kukaan ei myöskään viitsi nähdä murtautumisen vaivaa mahdollisesti rikkinäisen autostereosi takia.

Tuskinpa myöskään, vanhan auton jo omistavana katselet kateellisena muita vanhoja autoja, uudemmista puhumattakaan, koska olet jo oivaltanut autoilun syvimmän ytimen ja merkityksen, täten saaden sydämeesi valon, sielullesi rauhan ja täydellisen riippumattomuuden tunteen, jota vain katsastuskonttorilla kerran vuodessa saatetaan hetkellisesti horjuttaa.

Vanha auto onkin autoilun vapautta kaikkien puhtaimmassa merkityksessään, kun voit olla vapaa niin sitoutuneen oman pääoman tuskasta kuin vieraan pääoman ikeestäkin.

— Vapaasti käännetty eli pöllitty artikkelista ”The Art of Buying a Used Car ” by Goodold Times Magazine —

Faktoja lainattu Kauppalehden ajatuksia herättäneestä artikkelista ”Auton arvo puolittuu viidessä vuodessa – Mikä auto säilyttää arvonsa parhaiten?” 6.10.2019 11:35

Jotkut autot ovat arvon alentumisessa kuitenkin aivan omassa luokassaan: ” Mika aikoi vaihtaa Teslansa uuteen, mutta vaihtotarjous paljasti ikävän yllätyksen: Auton ostohinnasta oli karissut kolmessa vuodessa pois 80 000 euroa

Off-grid -sähköntuotantoa 2019

Ongelmana on jo vuosikymmenet ollut ”vilkas”liikenteisen tien toisella puolella erillisenä sijaitseva autotallirakennus, jossa ei ole ollut sähköä. Matkaa sähkötaulusta tulee viitisenkymmentä metriä ja tien ylitys tai alitus on koettu ongelmalliseksi.

Nyt ongelma on ratkaistu helposti, edullisesti ja omatoimisesti yhdellä aurinkokennolla, tavallisella henkilöauton akulla ja 12 voltin E27-kantaisilla polttimoilla. Tällainen off-grid -ratkaisu (itsenäinen järjestelmä, joka ei ole liitetty valtakunnan verkkoon) lienee varsin tavanomainen esim. sähköttömillä mökeillä ja veneissä, mutta toimii näköjään erinomaisesti myös erillisissä ulkorakennuksissa, joihin ei haluta vetää kiinteää kaapelia.

Kustannuksia operaatiosta syntyi seuraavasti: aurinkokenno + lataussäädin 120 €, 72Ah akku 60€, 12V polttimot 2kpl á 5€, 12V liiketunnistin 12,90€ = 202,90€

Vanhoja valaisimia ja parikaapelia löytyi omasta jemmasta.

Toistaiseksi sähköä on tullut riittävästi lataamaan akkua myös pilvisinä päivinä, vaikka paneeli on sijoitettu maahan puiden katveesen. Talvi näyttää, miten hyvin järjestelmä riittää tuottamaan sähköä myös kylmissä olosuhteissa. Auringon kaari taivaalla käy päivä päivältä matalammaksi, joka tarkoittaa sitä että sähköä tuottavia tunteja on entistä vähemmän.

Kovin paljon sähköä ei tarvitakaan, jos käytännössä vain yksi 5W -led-lamppu palaa muutaman minuutin vuorokaudessa. Mikäli paloaika olisi ½ tuntia vuorokaudessa, akku riittäisi periaatteessa kahdeksi viikoksi ilman mitään latausta.

Järjestelmän kuormaa voi lisätä laittamalla ylläpitolaturin tallissa seisonnassa olevan ajoneuvon akulle – tai vetämällä kennon lataussäätimestä kaapelit suoraan auton akkuun, jolloin vältetään invertteristä ja ylläpitolaturista syntyvä hävikki.

Joka tapauksessa talvi testaa järjestelmän ja talven aikana selviää myös, mihin kaikkeen sähköä oikeasti tarvitaan, jos autotalli on päivittäisessä käytössä.

Neljäs valtiomahti – sanomalehdistä saksittua

Kansalaispalkka on tärkeä asia, mikäli haluamme kehittää työllisyyttä ja hyvinvointia.
Björn Wahlroos (Demarissa 30.4.2001)

Isänpäivätarjous! Kaikki äitiysasut -30%.
(Ilmoitus Aamulehdessä 9.11.93)

Isänpäivän lounas tänään klo 11-15. – Lapsille mummonlihamureke.

Euroopan hyviksi puoliksi hän nosti muun muassa vähäisen korruptoituneisuuden, joka taas Aasiassa on suuri ongelma. – STT Sauli Niinistön puheesta BOAO-foorumilla

Tulipalo syttyi wc:n korotetun katon onkalossa päivystävän palomestarin mukaan joko halogeenilampusta tai rikkinäisestä sähköjohdosta. – AVL

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Salon Ratsastusseura täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

Konnevedellä varastettiin torstaina aamuyöllä kirkonkylän keskustan tuntumaan Rautalammintien varteen pysäköidystä autosta lompakko, jossa oli rahaa sekä CD-levyjä ja -soitin.

Äidit kertovat, millaisia he olivat pojankoltiaisina.

Aino ja Ilmari Hyvärinen viettävät kultahäitään lasten ja lastenlasten kanssa. Jälkipolvea onkin kertynyt niin, että kirjahyllyn päällinen alkaa olla täynnä.

Yrityksemme tavoitteena on myydä matkapuhelimet kaikille ihmisille ja lisäksi vaimoille ja lapsille.

Marjatta teki miehen työn: synnytti potrat kaksostytöt.

Henkilöauto heittelehti ja törmäsi lyhtypylvääseen katujen risteyksessä, mutta autoa kuljettanut ja matkustajana ollut koira säilyi vammoitta.

Palokunta on kerännyt rahaa pihoja siivoamalla ja ruohoa polttamalla.

Kunta on päättänyt yhdistää vesi- ja viemäriverkkonsa.

Olen syönyt vuoden ajan säännöllisesti Bio-Seleniä, enkä koskaan ennen ole tuntenut itseäni yhtä pirteäksi kuin nyt. Veriarvot ovat kohonneet ja tukka ja hiukset kasvavat silmissä.

Rouva Amanda Moksi täyttää Kuhmoisissa 107 vuotta, kertoo STT, joka näön ja kuulon heikkenemisestä huolimatta seuraa vireästi maailman tapahtumia.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa kreikkalaisia asuu jo liki saman verran kuin Suomessa eli nelisen miljoonaa.

Kuurot kiusana heinäntekijöille kaikkialla maassa.

Ruotsissa ammutaan 80 prosenttia hirvistä koiralla, meillä vain kaksikymmentä prosenttia.

Grillillä ampuneen mielentila tutkitaan.

Veteen ammuttaessa on varottava kimmokkeita ja veneestä on turvallisinta ampua yksi metsästäjä kerrallaan.
Pitäjäläinen 18.8.1997

Poliisi piiritti miehen ampuneen asunnon aamulla.
(Otsikko Ilta-Sanomissa 14.12.93)

Opiskelijat suhtautuivat kondomien jakamiseen myönteisesti ja testauspöydän ympärillä oli jatkuva tungos.
(Karjalan Sanomat 3.12.93)

Tontut jakavat kakkia lapsille, joulupukki vierailee.
(Ilmoitus Raahen Seudussa 26.11.93)

Lihanleikkuukurssi 11.12.93 kello 8.00 – 16.00 (100 mk!). Voidaan leikata myös kurssilaisten omia leimattuja ruhoja!
(Ilmoitus Länsi-Savossa 28.11.93)

Liikemiehiä on tänä vuonna murhattu 37. Usein on kysymys ihmisistä.
(Lapin Kansa 8.12.94)

Tytöt kierrättäisivät poikia innokkaammin.
(Otsikko Vantaan Sanomissa 5.12.94)

Toni Nieminen putosi olympiakoneesta.
(Teksti-TV 30.1.94)

Poliisit saavat uudet housuhameet.
(Otsikko Helsingin Sanomissa 24.12.94)

Topi ajatteli hoitaa kuntoaan polkemalla televisiota katsellessa kuntopyörää.
(Ilta-Sanomat 19.2.94)

Suomi ei noudata kaikkia kidutuskomitean suosituksia.
(Otsikko Helsingin Sanomissa 26.2.94)

Rakasta minua nyt. Vältä ruuhkaa!
(Teksti-TV:n 12-15-vuotiaiden palsta 25.2.94)

Oletteko muuten kuulleet, että ravintoloiden naulakoihin on tulossa uudet kilvet. Nyt, kun huvikansa liikkuu kännykät taskuissa, eteisiin kiinnitetään kyltti, jossa lukee: Emme vastaa naulakkoon jätettyihin vaatteisiin.
(Pentti Vuorio Etelä-Suomen Sanomissa 13.3.94)

Vainajien omatoimisuutta hautojen siivoamisessa korostaa Hyvinkään seurakunnan ylipuutarhuri Antero Puurunen.
(Hyvinkään Uutiset 26.4.94)

Terapiamessuilla etsitään vaihtoehtoja elämälle.
(Otsikko Tamperelaisessa 20.4.94)

Siltamäen vainaja selvisi.
(Otsikko MaTaPuPussa 4.5.94)

Masokistien kevätpäivät Paraisilla onnistuivat yli odotusten – piiska-auto saapui paikalle.
(Turun Sanomat 28.5.94)

Klassisessa sivistyksessä on tosiaan monella pieniä puutteita. Muistan, kun tapasin ensimmmäisen kerran Jaakko Lassilan. Tervehdin häntä Pontius Pilatuksen sanoin: Ecce Homo. Lassila katsoi minua kummissaan, ojensi kätensä ja sanoi: Jakke Hetero.
(Suomen Joutsen Aamulehdessä 21.2.94)

Korkeasaaren uusi apinatalo vetää vertoja Mäntyniemelle.
(Otsikko Aamulehdessä 2.12.94)

Lemmikkieläimille Serti koiranmuna 9 kg 59,-.
(Ilmoitus Itä-Savossa 15.1.94)

Nokkakolari oli väistämätön. Toiselta kuljettajalta murtui kolarissa nenä.
(Lapuan Sanomat 15.12.94)

Morsian päivän kaunotar. Meikki. Tilaa ennen hääpäivää: kuorinta, hieronta, naamio, kulmien siistiminen – myös sulhanen.
(Ilmoitus Turkulaisessa 18.3.94)

Kaksittain asuvat myös keskustan/liberaaliryhmän Paavo Väyrynen ja Timo Järvilahti, jotka muutoinkin kulkevat yhtäjalkaa EU-käytävillä. Parieurokaksikon asunto on Suomen liikenneministeriön vuokraama. Ministeriö käyttää huoneistoa Brysselissä poikkeavien virkamiestensä majoittamiseen.
(Helsingin Sanomat 18.2.95)

”Kunnian kruunua veltto ei voita”, veisasi vanha eduskunta valtiopäiviä päätettäessä. Toisin kävi.
(Kotimaa 12/94)

Ikuinen rakkaus -elokuvassa Oldman näyttelee reilut parisataa vuotta haudassa maatunutta säveltäjänero Ludwig van Beethovenia.
(Ilta-Sanomat 29.3.95)

Kuudennella kierroksella ei vessapaperi enää kestä käytössä.
(Automies 2/95)

Sonkajärven Työttömien ruokala on toistaiseksi kiinni työvoimapulan vuoksi.
(Ilmoitus Miilussa 8.3.95)

Kaikki vihaavat minua koska olen vainoharhainen.
(Suomen Joutsen Aamulehdessä 14.3.95)

Voit myös tulla neuvottelemaan hiusongelmistasi, jotka henkilökuntamme toteuttaa Sinulle myöhemmin.
(Kampaamoilmoitus Satakunnan Kansassa 14.4.95)

Me otettiin paljon erityyppisiä kuvia, jotta luonteeni eri puolet tulisivat näkyviin. Linda Lampenius Playboy-lehden alastonkuvistaan Iltalehdessä 7.12.1997

Kiitos asiakkaidemme luottamuksesta. Tuhannes keittiökalustetoimitus meni rikki. Ilmoitus Kainuun Sanomissa 19.12.1997

Toisen kenkänsä hukannut 30-vuotias kaivukoneenkuljettaja pyristeli niin tomerasti vastaan, että pöytäkin kaatui. Kaverinsa avuksi tullut 29-vuotias jyrsijä puri portsaria käteen. Aamulehti 24.1.1997

12.25-12.50 Bon Appétit. Herkkuja mädistä ja makeista sitrushedelmistä. TV-ohjelmaa Helsingin Sanomissa 15.2.1997

Etenkin ensimmäinen euromissi, Ester Toivonen, hiveli todella nuoren kansakunnan itsetuntoa. Vaikutus oli sama kuin Paavo Nurmen olympiakullilla. Ilta Sanomat 24.6.1997

Huhtikuussa 1998 menehtynyt Linda meni myöhemmin naimisiin Beatlesin Paul McCarthyn kanssa.

Kiitos kaikille, jotka autoitte auton ojaan ajossa tiistaina 5.1.

Nainen synnytti presidentin helikopterissa

Panssarimies Susanna Nieminen ohjaa ensimmäisenä naisena taistelupanssarivaunua valtakunnan itsenäisyyspäivän paraatissa sunnuntaina Jyväskylässä. Kansalaiset saavat varautua liikenneruuhkiin ja erityisjärjestelyihin koko viikonlopun ajan.

Palo syttyi hieman ennen klo 19. Palokunta sai lastenhuoneen syttymään nopeasti pienellä vesimäärällä. Syttymissyytä tutkitaan.

Edestakainen matka Finnairin suihkukoneella. Ohjaaja on mukana kaikilla matkoilla.

Liiviviikko. Osallistu asiakaskilpailuun, jossa arvomme joka päivä rintaliivit. Voittajat nähtävissä liiviosastollamme.

Ensiaputaitokin kuuluu erätaitoihin. Erkki ja Pasi Tuunanen paikkailivat kirveellä jalkansa loukannutta potilasta.

Niin että metsään ja sieneen tällaisena syksynä! Mikä onkaan komeampaa näin syksyllä kuin päättää päivänsä limanuljaskasopalla.

Eräpuukko. Terä puukkoterästä, pituus n. 10 cm. Pää nahkaa, hela uushopeaa, tuppi vuotaa.

28.1. esitetään Rainer Werner Fassbinderin elokuva Jenkkisotilas kaupunginkirjaston auditoriossa.

Yllättäkää vaimonne. Tehkää se matolla. Seppo Ojalan Kutomo ky.

Puheenjohtajavalintaa venytti se, ettei tällä kertaa ollut yhtään selvää ehdokasta.

Nahkapusero, hirveä 595,-

VR kaavailee toisen miehen pudottamista veturista.

Kuudesta ällästä hän on tietysti iloinen. Iloa korostaa vielä sen, että hän joutui talvella auto-onnettomuuteen, jossa katkesi niin käsi kuin jalkakin.

Oletko saanut perintöä tai antanut sitä? Vastaa IS:n perintökyselyyn!

Albert Järvisen kohtalokas äkkikuolema Lontoossa (IL)

Käytettyjä autoja tuodaan huimasti Ruotsista, aurinkoa lähes koko maahan…
(YLE Tuoreimmat 13.3.)

Nainen kestää heikosti peräänajoa. 
(Otsikko Aamulehdessä 29.1.) 

Jollei haudasta oteta yhteyttä, hautaa hoidetaan 25 vuotta veloituksetta. 
(Turkulainen 28.8.) 

Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä. 
(Vantaan Sanomat 22.9.) 

Mies löi liikuntarajoitteista miestä pankkiautomaatilla. 
(Otsikko Koti-Kajaanissa 15.1.) 

Rattijuoppo kaahasi sataa poliisia karkuun. 
(Otsikko Warkauden Lehdessä 31.3.) 

Olutrekka ojaan Iissä. Alkoholilla ei ollut osuutta turmassa. 
(Helsingin Sanomat 4.5.) 

Linja-autossa oli yli 50 ihmistä. Mukana oli myös kolme opettajaa. 
(Helsingin Sanomat 14.4.) 

Eliel Saarisen tien tunneli on kaikkiaan yli puoli kilometriä pitkä. 
Umpitunnelissa kuljetaan 350 metrin matka. 
(Helsingin Sanomat 12.10.) 

Oravan löytyminen ei vielä tarkoita sitä, että niitä pesisi lähistöllä. Se 
tarkoittaa vain, että kuollut yksilö on liikuskellut alueella. 
(Savon Sanomat 2.7.) 

Hakijaryntäys Espoon hautausmaille. 
(Otsikko Espoon seurakuntasanomat Essessä 11.3.) 

Ne, jotka ovat päivittäin jutelleet vainajan kanssa, selviävät 
tablettilääkityksellä. 
(Savon Sanomat 7.1.) 

Malmin hautausmaan liikenne yksisuuntainen. 
(Ilmoitus Helsingin Sanomissa 24.12.) 

Vuodepotilaan syöminen voi olla hankalaa. 
(Otsikko Sydän-Satakunnassa 8.12) 

Etelä-Karjalan ensimmäinen krematorio tuotantokäyttöön. 
(Otsikko Etelä-Saimaassa 15.5.) 

Mika Lahti kaatoi keilat naisia paremmin. 
(Otsikko Helsingin Sanomissa 10.1.) 

Työkaverinsa rintoja kähminyt sai jättikorvauksen. 
(Otsikko Ilta-Sanomien lööpissä 5.2.) 

Kauppiaan sydän on lihatiskillä. 
(Otsikko Kauppalehdessä 23.2.) 

Huonokuuloisten maailmankongressissa huippupuhujia. 
(Kuulonhuoltoliiton tiedotteen otsikko 13.5.) 

Eurot näytettiin etukäteen vain sokeille. 
(Otsikko Aamulehdessä 31.12.) 

Eläkeläiset tekevät puista lentokonetta mielisairaalan vintillä (Otsikko 
Helsingin Sanomissa 18.6.) 

Oppilaiden tasapuolinen kohtelu epäkohta peruskoulussa ja lukiossa. 
(Otsikko Itäväylässä 24.6) 

Äkillinen tulva vaikeutti autojen kulkua Vammalan kävelykadulla. 
(Tyrvään Sanomat 5.8.) 

Kokenut metsästäjä ei huomannut vaimoaan ampuessaan tiheässä taimikossa 
riekkoa. 
(Ilta-Sanomat 24.9.) 

Lahdessa kuollut ampui poliiseja. 
(Otsikko Pohjalaisessa 4.8.) 

Liian pienissä liiveissä rinnat pursuavat kupin reunan yli ja liukuvat 
ylöspäin selässä. 
(Iltalehti Online 18.9.) 

Myydään 2 langatonta lankapuhelinta. 
(Ilmoitus Helsingin Sanomissa ) 

Hän on joutunut mielisairaalaan, koska tappoi 12-vuotiaan äitinsä ja tämän 
rakastajan. 
(Kansan Uutiset 27.3.) 

Ikaalisten Ampujat panostaa nuoriin. 
(Otsikko Pohjois-Satakunnassa 16.6.) 

Sairaankuljettajan arkeen kuuluu väkivallalla uhkaaminen eri muodoissaan. 
(Pohjolan Sanomat 19.11.) 

Kymmenen hevosen emäntä myös ravaa itse, ja onpa voittanut 
Suomenmestaruudenkin. 
(Itä-Häme 8.3.) 

Alkosta halutaan piristystä Pöytyän liike-elämään. 
(Otsikko Auranmaan Viikkolehdessä 3.9.) 

Miehet ovat tavallisen näköisiä nuoria miehiä. Havainnoista voi ilmoittaa 
lähimmälle poliisille. 
(Helsingin Sanomat vankikarkureista ) 

Ps. Myydään miesten nahkatakki kokoa 52. Hirveä 

Sijoittamisen tajunnanvirtaa

Osakkeita arvioitaessa ja ostettaessa huomio kiinnitetään yleensä ensimmäiseksi yhtiön tuottoon ja tarkastelujänne on tavallisesti vuosi. Yksi vuosi taaksepäin voi olla hyvinkin vauhdikas, mutta jos vaihtelu eli volatiliteetti on ollut suurta ja toisaalta pitempiaikainen historia on huono tai sitä ei edes ole olemassa (uudet yhtiöt), varovainen sijoittaja yleensä pyrkii välttämään houkutusta.

Pelkkien lukujen perusteella tulevaisuuden tuottoja ei käytännössä voi ennustaa, vaan tueksi tarvitaan oikeaa tietoa siitä, mitä yhtiössä tapahtuu ja miten realistisia hankkeet ja suunnitelmat ovat. Etenkin pienten riskiyhtiöiden avainhenkilöiden toiminta yhtiössä ja sen ulkopuolellakin, sekä yleinen mentaalihygienia olisi hyvä tuntea ennen kuin kukkaronnyörejä alkaa löysäillä.

Osakkeessa korkea tietyn vuoden tuottoprosentti voi tarkoittaa myös sitä, että ko. osake on todennäköisesti ostohinnaltaan  jo huomattavan kallis. Mikäli tällä tavoin kalliita osakkeita on myynnissä keskimäärin ottaen runsaasti, ja myös erilaisilla toimialoilla, voi jo olettaa että talouden sykleissä ollaan suhdannekierron ehtoopuolella ja seuraavaksi suunta voikin olla vain alaspäin.

Kauppalehti tarjoilee hinta/laatu -arvioita helposti ymmärrettävässä muodossa mm. Balancen listalla. Lista laaditaan neljästi vuodessa osavuosikatsauskauden jälkeen ja lisäksi tehdään neljä osapäivitystä:

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/analyysit/balancenlista/

Käännepisteestä paluu takaisin samalle kurssitasolle voi viedä useamman vuoden, joten paljon kärsivällisyyttä vaaditaan, odottavan aika on pitkä ja sijoittajan arki pitkäveteistä.

Nousun taittumisen käännepistettä ennakoitaessa suuret yhtiöt ja vahvat osingonmaksajat lienevät paras vaihtoehto ja salkun hajautus kaikilla tavoin mitattuna on arvossaan. Elintärkeät toimialat ja infraan sijoittaminen säilyttävät yleensä arvonsa vaikeissakin oloissa. Tuotto ei lamavaiheessa ole niin tärkeä, vaan tappioiden minimoiminen. Ajattelun kääntäminen defensiiviseksi olisi hyvä ehtiä tekemään hallitusti ja hätiköimättä.

Varovaista strategiaa noudattavalla sijoittajalla salkku on aina vähän niinkuin lamaa ennakoivassa kunnossa, jolloin tarvetta suurempiin suunnanmuutoksiin ei välttämättä olekaan.

Paras ostohetki on suhdanteen pohjalla, mutta ajankohtaa on vaikea ennustaa, tai edes huomata, vaikka se olisi jo käsillä. Joka tapauksessa laskukauden aikana varoja olisi hyvä olla mahdollisimman likviidissä muodossa, koska silloin voi tapahtua sellainenkin ihme, että hyvää saa halvalla.

Pörssikurssit ovat kuin valuuttakursseja – pitää pystyä ostamaan sopivaan hintaan, jolloin ”tuotetta” saa myös enemmän samaan hintaan ja toisaalta mahdollisuus hinnan nousuun on parempi. Ostopaikallakin on merkitystä, jos sen valinnalla voi vaikuttaa “tavaran” toimituskuluihin ja muihin sivukuluihin.

2018 rahoitusyhtiöiden blogistit ovat vielä verraten luottavaisia vakauden säilymiseen, vaikka jo tälle vuodelle ennustettiin markkinoiden alkavan taantua. Positiivisia yllätyksiä on kuitenkin tullut jo niin pitkään, että käänne on jossain vaiheessa väistämätön. Veikkaukset käänteen ajankohdasta vaihtelevat (2018 keväällä) puolesta vuodesta kolmeen vuoteen – arvaukset laman syvyydestä vaihtelevat niin ikään “miedosta” äkkisyvään.

No, mitä sitten? Miten laskukauteen voisi varautua, vai voiko mitenkään. Voisi kuvitella, että hyvin hoidetut passiiviset ja hajautetut rahastot olisivat ikään kuin turvasatama tai ainakin tasoittaisivat alaspäin menoa helpommin hallittavaksi. Hankittavien rahastojen tulisi olla maantieteellisesti ja toimialallisesti hajautettuja, jotta haluttu turvavaikutus saataisiin aikaan.

Viimeisimmät laskukaudet ovat aina olleet globaaleja, joten pelkästään maantieteellisellä hajautuksella ei saa kummoistakaan suojaa.

Muutenkin voi miettiä, mikä omaisuuslaji ylipäänsä säilyttää arvonsa laman aikana ja sen yli. Jotkut sijoittavat kultaan tai vahvaksi kokemaansa valuuttaan, mutta olisiko vahvalla toimialalla operoiva vahva yhtiö sittenkin paras vaihtoehto, koska siellä kuitenkin parhaat saatavilla olevat voimat pyrkivät luovimaan kyseistä yhtiötä lamassa ja lamasta. Jos se on jo tähän mennessä selvinnyt menestyksekkäästi useista suhdannekierroista, on todennäköistä että siellä on asiasta parempaa tietoa kuin keskivertotuulipukusijoittajalla.

Hyviä esimerkkejä tällaisista yhtiöistä löytyy osinkoaristokraattien ja -kuninkaiden listoilta. USA:n markkinoiden osinkokuninkaat ovat kasvattaneet osinkojaan yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta, johon ajanjaksoon mahtuu jo melkoinen määrä globaaleja ja paikallisia kriisejä. Osinkoaristokraatille riittää USA:ssa 25 vuotta yhtäjaksoista osingon korotusta ja Euroopassa arvonimeen riittää 10 vuotta, näin siis myös Suomessa.

Meillä tämä aristokraattienkin lista on lyhyt. Vuosittain vain pari kolme yhtiötä saavuttaa 10 vuoden korotuspaalun ja samaan aikaan aiemmat aristokraatit joutuvat tinkimään osingostaan ja näin ollen putoavat listalta.

USAn osinkoaristokraatteja ja -kuninkaita voi ostaa omien mieltymysten mukaan yksittäin tai hyötyä koko aristokraattikunnasta kerralla ostamalla ETF-rahastona, jolloin myös toimialahajautus tulee samalla hoidettua.

Voidaan sanoa, että hyvä osinko-osake on kuin lypsävä lehmä. Jotkut lypsävät vuodesta toiseen tasaisesti, tai jopa nousujohteisesti kymmeniä vuosia kuten parhaat osinkokuninkaat. Tällöin ei ole kovin suurta merkitystä, mikä on lehmän reaaliarvo, koska sitä ei ole aikomuskaan lyödä lihoiksi. Ja niin kauan kuin se lypsää hyvin, se kannattaa pitää.

Rahoitus- ja pankkisektorin osaamiseen ei turvasatamien etsimisessä kannata kovasti paljon tai ainakaan sokeasti luottaa, koska niissä osaaminen keskittyy viime kädessä omien riskien minimoimiseen asiakkaan kustannuksella. Valitettavasti.

Suhdannekierron voi halutessaan jakaa vaiheisiin, joiden voidaan nähdä toistuvan kierrosta toiseen. Vaiheiden tarkkaa kestoa ja taittumista ei kuitenkaan kukaan voi määrittää tarkasti, vaikka niiden kehittymismekanismit periaatteessa tunnettaisiinkin. Loppupeleissä kyse on kuitenkin psykologiasta; ihmisten intuitiivisesta käyttäytymisestä ja sen tarttumisesta lajitovereihin.

https://blogi.nordnet.fi/porssin-suhdannekierron-kuusi-paavaihetta

https://blog.evli.com/sijoitusmarkkinoiden-syklit

https://www.taaleri.com/fi/ajankohtaista/markkinakatsaus/iso-kuva-taman-syklin-viimeinen-jakso-kaynnissa

https://blogi.nordnet.fi/porssin-suhdannekierron-kuusi-paavaihetta

https://blog.evli.com/sijoitusmarkkinoiden-syklit

https://www.taaleri.com/fi/ajankohtaista/markkinakatsaus/iso-kuva-taman-syklin-viimeinen-jakso-kaynnissa

https://www.fim.com/fi/nakemys/2018/viela-monia-syita-optimismiin

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001257001.html
Nordnetin Osakestrategi Jukka Oksaharju muistuttaa, että jo 20 euroa kuukaudessa on hyvä alku.

“Jos taas sijoittajalla on aikaa, halua ja jopa kykyä tai ainakin motivaatiota perehtyä yhtiöihin, Oksaharjun mukaan kannattaa säästää 300–400 euroa kerrallaan ja sijoittaa ne vähitellen yksittäisiin yhtiöihin.

Yksittäiset yhtiöt valitaan siltä näkökannalta, että katsotaan maailmaa asiakkaana. Minkä yhtiön tuotteita ja palveluita tarvitaan, minkä toimialan palveluita tarvitaan. Parhaassa tapauksessa sijoittaja löytää hyvän toimialan ja parhaassa tapauksessa toimialan sisällä parhaan yhtiön, joka voittaa markkinaosuuksia

Yhdeksälle henkilölle kymmenestä passiivinen indeksiin sijoittaminen olisi paras vaihtoehto. Se on kyllä tappavan tylsä vaihtoehto, eikä se kiinnosta suurinta osaa. Se on tylsä, mutta tuottava tapa sijoittaa, Oksaharju myöntää.”

Sijoitus ja rahoitus

 

Sijoittaminen on tänä päivänä melkoisen trendikästä puuhaa – eikä ihme, onhan noususuhdannetta jatkunut pienin notkahduksin jo kymmenkunta vuotta, ja jokseenkin kaikki piensijoittajat ovat onnistuneet kasvattamaan sijoituksiaan.

Samaan aikaan sijoittaminen on muuttunut pääosin verkossa tapahtuvaksi ajanvietteeksi, eikä tarvetta kivijalkapankissa asiointiin juurikaan enää ole. Itse asiassa nopeimmin suosiotaan kasvattavat nyt ulkomaiset, pelkästään verkossa toimivat välittäjät.

Perinteiset pankit joutuvatkin miettimään toimintatapojaan, tarve henkilöstökulujen karsimiselle alkaa olla polttava, kun verraten yksinkertaiset algoritmit hoitavat sijoittamisen ihmistä tehokkaammin, lähestulkoon olemattomilla kustannuksilla.

Sijoittaminen ei enää ole mitenkään yksityistä eikä salaista, kuten aikaisemmin. Julkaistua sijoitustietoa on jo todella paljon ja monet tavalliset kansalaiset julkaisevat blogeissaan jopa salkkujensa euromääräisen kehityksen. Nordnet-pankin sijoittajayhteisössä Sharevillessäkin viestitellään salkut levällään, vaikka euromäärät siellä ovatkin piilossa.

Tänä päivänä sijoittamista aloittavalla on edessään vähemmän auvoinen tulevaisuus kuin kymmenen vuotta sitten. Jonkin asteinen laskukausi on väistämättä edessä ja osittain jo päälläkin. Laskevien kurssien aikaan mentäessä paras sijoitusvinkki voi olla odottaminen.

Ostaa voi sitten, kun kurssit ovat jossain vaiheessa pohjalukemissa. Tällä hetkellä voi varovaisesti sijoittaa välttämättömyyshyödykkeisiin ja -infraan, jotka eivät ole erityisen suhdanneriippuvaisia.

Kauppapaikat ja välittäjät

Sijoittamisesta useimmille tulee ensimmäiseksi mieleen oma pankki ja sen tarjoamat tuotteet ja palvelut. Perinteiset pankit tarjoavat mielellään ja ensisijaisesti omia tuotteitaan, joita ei sitten välttämättä muualta voikaan ostaa. Tämä tekee vertailun hankalaksi, kun tuotteita ei voi missään palvelussa laittaa samaan vertailukoriin.

Uusi aika on tuonut kansainväliset välityspalvelut myös piensijoittajan ulottuville. Suosittu pohjoismainen vaihtoehto on ruotsalainen Nordnet. Vähän samaan tyyliin toimivat myös esim. DeGiro ja Lynx.

Pohjoismaiden ulkopuolelle mentäessä voi jo miettiä talletussuojaa ja asiakaspalvelun erityispiirteitä, vaikka EU:n alueella pahempia yllätyksiä tai takaiskuja etenkään piensijoittajalle tuskin voi tulla. Suomenkielistä aspaa arvostavan kannattaa kuitenkin ottaa selvää, onko välittäjällä sellaista tarjolla.

Sijoittaja -lehden välittäjävertailusta vuodelta 2017 saa edelleen hyvää osviittaa ainakin siitä, miten suuria eroja välittäjien kustannuksissa voi olla ja miten eri tavalla ne kohtelevat piensijoittajaa verrattuna suuremmilla summilla (ja toisten rahoilla) operoiviin.

Passivinen piensijoittaja esimerkkisijoitukset:

Välittäjävertailun tulostaulukko: Passiivinen Piensijoittaja

https://www.sijoittaja.fi/65941/valittajavertailu-2017/

Tilanne elää jatkuvasti ja tuo vertailun jälkeen etenkin OP on parantanut asemiaan ja olisi nykyisillä kuluillaan jo aivan Nordean tuntumassa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että kulut määräytyvät välittäjän hinnaston mukaisesti esim. salkun koon, toimeksiantojen määrän jne pohjalta. Oheisessa taulukossa passiivisen piensijoittajan 1000€:n salkku näyttää tyypillisesti kalleimmat kulut, kun rahaa ja tapahtumia on vähän.

Nordnetissä uusi asiakas on ensimmäiset kaksi kuukautta parhaalla eli halvimmalla kaupankäyntitasolla, mutta sen jälkeen tipahtaa tiettyjen sääntöjen mukaan huonoimmalle – idea on vähän samanlainen kuin autovakuutusten bonuksissa.

https://www.nordnet.fi

https://www.degiro.fi

https://www.lynxbroker.fi

Rahastot (aktiivinen vs. passiivinen)

”Yhdeksälle henkilölle kymmenestä passiivinen indeksiin sijoittaminen olisi paras vaihtoehto. Se on kyllä tappavan tylsä vaihtoehto, eikä se kiinnosta suurinta osaa. Se on tylsä, mutta tuottava tapa sijoittaa, (Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju myöntää.”

Aktiivisen rahaston erottaa passiivisesta vilkaisemalla rahaston kuluja. Aktiivisen rahaston ylläpitämisestä salkunhoitajapankkiiri nyhtää useita prosentteja salkun kokonaissummasta, jopa riippumatta siitä tuottaako salkku tappiota. Tästä näkökulmasta salkun luovuttaminen jonkun pankin tradenomin hoidettavaksi on vain lisäriski ja -kustannus.

Etenkin piensijoittajan on hyvä muistaa, että ”pankkiiri syö salkustasi”.

Sen sijaan pankkien ylläpitämät rahastot saattavat olla hyvinkin tuottoisia ja turvallisia, koska niiden avulla osaltaan luodaan mielikuvaa pankin rahoitusosaamisesta. Pankin omille asiakkaille rahastojen ostaminen ja omistaminen voi olla kulurakenteeltaan suhteellisen edullistakin.

Etenkin Nordea ja 2018 myös OP ovat ojentaneet kättä piensijoittajankin suuntaan laskemalla osakekaupankäynnissä myös pienten ostoerien kuluja.

Mikään ei estä olemasta samanaikaisesti useamman pankin asiakas, jolloin salkkua voi siirrellä pankista toiseen kulloisenkin kilpailutilanteen mukaan, mikäli mielenkiintoa sen seuraamiseen riittää. Rahoitustuotteiden kirjo on tosin niin laaja, kirjava ja nopeasti vaihteleva, että niiden luotettava vertailu on jokseenkin hankalaa – vaikka sitä tekisi kokopäivätoimisesti.

Passiivisten (indeksi)rahastojen palkkiot ovat matalia, tyypillisesti 0,01% – 0,5% vuodessa.“

ETF ( Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto)

https://blogi.nordnet.fi/mihin-etf-sijoittajan-tulee-kiinnittaa-huomiota/

Osakkeet (kotimaiset vs. ulkomaiset)

Yksittäisten yritysten osakkeisiin sijoittaminen vastannee parhaiten ihmisten mielikuvaa sijoittamisesta yleensä. Ostetaan Nokiaa, Fortumia, Raisiota tai muuta enemmän tai vähemmän tuttua yhtiötä, tai nousevia tähtiä kuten pelifirmojen osakkeita. Yleensä tätä kauppaa käydään arvopaperipörssissä ja kauppojen välittäjinä toimivat pankit tai pankkiiriliikket.

Sijoittaa voi myös paikallisen puhelinyhtiön, hiihtokeskuksen tai vaikkapa serkkupojan pienyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, vaikka niitä ei valtakunnan pörssissä noteerattaisikaan. Joskus tämä voi olla hyvinkin perusteltua, varsinkin jos sijoituksessa on ns. ”oma lehmä ojassa”.

Muita tapoja sijoittaa

Muutaman vuoden ns. ”S-juna” on ollut tuottoisa sijoitusjippo, joka perustuu siihen, että suurin osa S-ryhmän osuuskaupoista on maksanut verrattain hyvää korkoa (jopa 20%) sijoitetulle osuuspääomalle.

Henkilön oletetaan hankkivan vain oman alueensa osuuskaupan osuuden, itselleen tai kaikille perheenjäsenilleen. Kuitenkin on täysin mahdollista liittyä vaikkapa kaikkien tai haluamiensa osuuskauppojen omistajaksi samalla tavalla. Parhaimmillaan nelihenkinen perhe saattoi riskittömästi netota S-junasta toista tuhatta euroa vuodessa.

Vuonna 2018 S-junan kyyti on alkanut hiipua, kun useampi osuuskauppa on osuuskuntakokouksen päätöksellä alentanut osuuspääoman korkoprosenttia ja/tai siirtynyt maksamaan ostoihin perustuvaa hyvitystä vain aktiivisille asiakkailleen. Onkin oletettavaa, että ainoastaan sijoitusmielessä osuuskuntahenkiset pikkuhiljaa vetävät sijoituksensa pois koko junasta sitä mukaa kun tuotot vähenevät.

Kauppalehden kädenojennus

Kauppalehti tarjoaa rekisteröityneelle lukijalleen käteviä työkaluja piensijoittajalle, vaikka et olisi edes lehden tilaaja. Voit muodostaa sijoituksistasi tai suunnittelemistasi sijoituksista virtuaalisen Oman Salkun tai voit seurata tiettyjä papereita Oma Lista -palvelun avulla.

Oma Salkku on kätevä tapa seurata samanaikaisesti vaikkapa perheenjäsenten sijoituksia tai eri välittäjillä olevia omia sijoituksiasi.

Ajantasaisen markkinatiedon lisäksi käytettävissä on analysoituja taloustietoja, joiden avulla yhtiöiden talouden tilaa voi arvioida ja sen kehittymistä aprikoida.

Kehitysvaiheessa oleva sivusto ( https://beta.kauppalehti.fi/porssi ) näyttää yleisen markkinatiedon ohessa samalla sivulla myös OmanListan ja OmanSalkun tiedot, jolloin niitä on helppo vertailla.

Myös Stonder -peukutustaulukko antaa osviittaa siitä, oletko samoilla linjoilla kuin muut sijoittajat. Ihan helposti ei löydy tarkempaa tietoa datan keräystavoista tai rekisteröityneiden käyttäjien määrästä – tai laadusta. Mikäli rationaalisesti käyttäytyviä käyttäjiä olisi riittävän suuri määrä, laadullinen ”volatiliteetti” menettäisi jossain määrin merkitystään.

Tulokset olisivat luotettavampia, mikäli peukutus olisi linkitetty suoraan ao. käyttäjän omiin sijoituksiin. Nyt palvelussa voi klikkailla mutupohjalta tai aivan sokkona mitä sattuu.

KL:n sivuille datan jalostaa Luuva Oy:n Stonderapp, joka saattaa käyttää myös muualta kuin omilta rekisteröityneiltä käyttäjiltä kerättyä markkinadataa .

https://www.stonderapp.com/fi

http://www.xignite.com/

Avainasemassa sanat

Vauvauutisia- Child Theme -otsikoitu artikkelini sai poikkeuksellisen paljon klikkauksia, ja onkin syytä epäillä että suuri osa kävijöistä on saapunut sivulle motiivierehdyksen seurauksena. Valitettavaa tietysti on, että kerran pettyneina he tuskin tulevat toista kertaa.

Fraasi ”Sinun sanasi merkitsivät minulle todella paljon” saa aivan uutta painoarvoa, kun merkitys voidaan mitata rahassa.

Avainsanojen valintaan ja tehokkuuden seuraamiseen voi paneutua hyvinkin vakavasti tai ainakin uteliaasti. Avainsanojen muodostamiseenkin on tarjolla työkaluja, puhumattakaan niiden käytön seurannasta, jota voi tehdä lähestulkoon tieteellisen tarkasti. Ks. https://sampsavainio.fi/blogi/avainsanatutkimus/

Vakavan paneutumisen ymmärtää, jos SEO eli hakukoneoptimointi on työsi, tai ainakin osa sitä. Ainahan klikkausten määrästä on oltu kiinnostuneita, ja kävijälaskuri on usein ensimmäinen härpäke, joka uudelle sivulle laitetaan.

Varttuneempaa diginatiivia hätkähdyttää se, kuinka avoimen taloudellisesti orientoitunutta tämä optimointi uusilla työkaluilla on. Enää ei puhuta vain klikkausten määrästä ja sen tuomasta maineesta, vaan myös klikkauksen hinnasta ja sivuston ansaintalogiikasta.

Edelleen siinä on suuri ideologinen ero, pitääkö joku blogia tai sivustoa intohimosta ja rakkaudesta johonkin asiaan ja saavuttaa sillä laajan lukijakunnan, vai onko kyse vain rahasta-ajattelijasta, joka kylvää sivustolle houkuttelevia avainsanoja huippuansioiden toivossa.

Tämän päivän työkaluilla seuranta voidaan kuitenkin ulottaa aivan toiselle tasolle, ei vain passiivisesti, vaan aivan satunnaiseen kävijään voidaan käydä käsiksi ja tietoa hänestä hankkia jo ensi klikkauksesta lähtien.

Windows 10 S – mikä se on..

… ja saako siitä S-kaupan boonuksia.

Viikonloppuna laivaristeilyllä tuli lähestulkoon ajankuluksi tilattua edulliseen hintaan (149€) Gigantin verkkokaupasta Lenovo LE IP120s halpisläppäri, jossa on käyttöjärjestelmänä Win10 S. Kiinnostusta herätti tuo maaginen ”S”, josta olin jo kuullut ihmisten ärtyneitä kommentteja , koska koneessa eivät toimi mm. Firefox tai Google Chrome -selaimet.

Tarkoitus on vaihtaa Win10 S ilmaiseksi Windows 10 normaaliversioon – joka siis on vain asetettu S- eli Store-tilaan, jossa vain Microsoftin hyväksymiä sovelluksia voi asentaa vain Microsoft kaupan kautta.

Periaatteessa S-modesta poistuminen onnistuu helposti asentamatta mitään  uudelleen. Käyttöjärjestelmä on vain “S-tilassa” – edes uudelleenkäynnistystä ei sen takia tarvita. Uudessa koneessa tosin normaalit päivitykset pitää asentaa ja niiden parissa aikaa kuluu ja käynnistyksiä tapahtuu.

Ohjeet S-moden poistamiseen löytyvät mm. täältä:

https://www.laptopmag.com/articles/upgrade-from-windows-10-s

Tässä Lenovo LE IP120s:ssä on yllättäen Windows 10 Pro -versio ja toinen miellyttävä yllätys oli sisäänrakennettu bluetooth.

32 gigan tallennustila aiheutti sen, että viimeisin iso windows-päivitys (1803, kevät 2018) ei mahtunut asentumaan kaikkine väliaikaistiedostoineen, eikä edes ulkoisen kovalevyn liittäminen auttanut, koska vapaata tilaa kaivattiin nimenomaan C: -asemalle. Oletettavasti uuteen koneeseen on asennettuna melkoinen määrä laitevalmistajan omia virityksiä, joiden poistaminen on työlästä, jos ei mahdotonta.

Pienen pähkäilyn jälkeen Windows 10 asennettiinkin usb-tikulta tyhjälle (tyhjennetylle) levylle. Aivan aluksi Windows 10 Pro asentui taas S-modessa ja taas otettiin se S-mode pois päältä. Tällä menetelmällä 32gt riitti asennukseen jopa ilman usb-tikkua.  16gt Toshiban muistitikku tähän tuli  tosin kaukonäköisesti ”kaupan päälle”.

Seuraavan yön aikana 1803 -päivityskin oli asentunut ja sen jälkeen tulleet loput päivitykset asennettiin aamun aikana. Windowsiin kirjauduttiin vanhalla hotmail-osoitteella, jota on käytetty aiemminkin toisessa läppärissä. Näin menetellen monet Windowsin asetukset kopioituvat käyttäjätilin mukaisesti uudelle koneelle – näkyvimpänä esimerkkinä työpöydän taustakuva.

Seuraava suuri win10 -päivitys on nyt syksyllä taas tulossa, ja silloin selviää, miten sen kanssa täytyy menetellä, jos tilanpuute estää tavanomaisen päivittämisen, eikä ulkoinen tallennustila kelpaa jatkoksi.  Todennäköisesti Windowsin asennukseen käytettävään usb-tikkuun kannattaakin heti  päivittää uusin versio ja tehdä asennus taas puhtaalle levylle.

Googleen kirjautuminen tehtiin Chrome -selaimen asetuksien kautta, joka taas synkronoi  Chromen ja muiden  Googlen palveluiden tallennetut asetukset uudelle koneelle. Jopa mainoksien estoon tarkoitettu Adblock -lisäosa asentuu automaattisesti, ja tietysti selaimen kaikki aloitussivut sekä kirjanmerkit.

Muutaman päivän käyttökokemuksella Lenovo vaikuttaa erittäin käyttökelpoiselta laitteelta, kunhan muistaa käyttää ensisijaisesti pilvipalveluita, eikä yritäkään asentaa 32gt:n levylle ohjelmia tai tallentaa oikeastaan yhtään mitään – tai ainakin noudattaa tallennuksien suhteen äärimmäistä harkintaa.

… niin, ja tokihan niitä S-boonuksiahan tästä saa – jos sen ostaa S-ryhmän kaupasta. Minä en saanut, kun ostin Gigantista, joka kyllä voisi myös ottaa käyttöön bonusjärjestelmän. Sen asiakkaat voisivat kerätä G-pisteitä.

Vaihtoehtoiset CMS:t

No niin no, kumpi oli ensin ja kumpi onkaan se vaihtoehto… joka tapauksessa WordPress on saavuttanut poikkeuksellisen vahvan markkinaosuuden verraten lyhyessä ajassa. Jos sille etsitään vaihtoehtoja, niin on jopa todennäköistä että se vaihtoehto jossain muodossa on ollut olemassa ennen kuin WP, mutta se ei ole vain lyönyt itseään läpi . Tässä kohtaa puhutaan siis nimenomaan pienistä cms’istä, eikä varsinaisista WP:n kokoluokan kilpailijoista.

Nyt markkinoilla on selkeä johtaja ja vertailukohta, jolloin pienemmätkin tekijät voivat haastaa ja jopa loistaa ainakin joillakin osa-alueilla, koska kaikista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta WordPress on melko jähmeä järjestelmä, etenkin  pienten projektien toteuttamiseen, joissa tietokantaa ei millään tavalla tarvita.

Toisaalta olisi mukavaa käyttää jotain valmista pohjaa ja erilaisia valmiiksi tehtyjä pohjia sivuston kehittelyssä, eikä aina lähteä liikkeelle tyhjästä taulusta tai jostain vanhan projektin rungosta.

Etenkin jos MySQL tai muu tietokanta ei ole palvelimella tai palvelussa lainkaan  käytettävissä, tarvitaan vaihtoehto WP:lle – ja niitähän riittää, koska oikeasti CMS ei tarvitse tietokantaa, vaan järjestelmä voidaan toteuttaa myös aivan tavallisilla tekstitiedostoilla.

Ensimmäiseksi osui eteen eurooppalainen versio saksanmaalta käsin:  https://www.cmsimple.org  . CMSimple on php -pohjainen Content Managemant System (CMS) , joka ei vaadi tietokantaa. Kaikki data tallennetaan yksinkertaiseen tiedostojärjestelmään.  CMSimple on avoimen lähdekoodin GPL3 -lisensioitu projekti. Se on ilmainen kaikille käyttäjille, myös kaupalliseen käyttöön.

Muita eri tasoisia non-database-cms’iä löytyy pilvin pimein. Nämä ovat perehtymisen arvoisia, etenkin jos järjestelmä on hyvin suunniteltu, tarjoaa oman projektin tasoon nähden riittävät ominaisuudet,  antaa enemmän vapauksia suunnitella ulkoasua ja mahdollisesti vielä toimii nopeammin.

Kysymys on kuitenkin julkaisujärjestelmistä, joten tietoja käsitellään suoraan palvelimella, joka toki voi sijaita omalla koneellakin. Yhteistä näille kaikille kuitenkin on että ne pitää sijoittaa palvelimen www-hakemistoon, joita tavallisesti on käytössä vain yksi, joten jokaista kokeilua varten pitää olla oma palvelin, tai sitten sellainen palvelu joka mahdollistaa useamman domainin käytön. 

Useissa vertailuissa parhaaksi on arvioitu Grav,  jonka voi ladata paljaana tai valmiina pakettina valitsemallaan teemalla (joita siis kutsutaan luurangoiksi)

https://getgrav.org/   https://getgrav.org/downloads/skeletons  

http://blog.dynamicdrive.com/best-flat-file-cms-reviewed-and-compared   =  2017 vertailussa kahdeksan eri järjestelmää

https://www.cmscritic.com/flat-file-cms  =  2017 päivitetty vertailu, kymmenen järjestelmää

https://www.readerspark.com/non-database-content-management-systems/  = Vielä yksi vertailu vuodelta 2015, sisältää 20 sen aikaista parasta