Rahastojen ylistys ja osakesäästötilin ahtaat rajat

Kansalaisten pankkitileillä nollakoroilla lötköttelevän laiskan rahan aktivoimiseksi on jo nyt joissakin pankeissa mahdollisuus avata aivan uudenlainen osakesäästötili, jonka käyttö varsinaisesti astuu voimaan 1.1.2020.

Osakesäästötilin keskeinen idea on, että sen sisällä tapahtuva kaupankäynti on verotonta. Pesämunaksi voi kerralla tai erissä laittaa enintään 50k€. Veroa osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vasta, kun varoja nostetaan pois tililtä. Tästä on tietysti se etu, että myös veron osuus on edelleen sijoitettavissa ja tuottaa korkoa korolle, niin kauan kuin rahat pysyvät tilillä.

Jo ennen lanseerausta on kritisoitu sitä, että osakesäästötilillä voi tehdä vain suoria osakesijoituksia, ja verotussyistä käytännössä vain suomalaisiin osakkeisiin, koska ulkomaisten osakkeiden osingoista ulkomaille maksetuista lähdeveroista ei saa hyvitystä osakesäästötilillä, toisin kuin arvo-osuustilillä. Ulkomaisia osakkeita sinne siis ei välttämättä kannata ostaa, ja mikä vielä ikävämpää, sinne ei voi ostaa myöskään rahastoja, vaikka ne sisältäisivät pelkästään suomalaisia osakkeita. Edes pörssinoteeratut etf-rahastot eivät nykyisen lain puitteissa kelpaa osakesäästötilille.

Onkin todennäköistä, että aktiivisilla sijoittajilla on jatkossa käytössään sekä osakesäästötili että arvo-osuustili, joiden hyviä puolia hyödyntämällä voi ainakin saada hieman piristystä luutuneisiin sijoitusrutiineihinsa. Näin ainakin siihen asti, kunnes osakesäästötilin pahimmat puutteet on lainsäädännössä korjattu.

Muutaman vuoden sijoituskokemuksella on nähtävissä, kuinka paljon vakaampaa tuottoa rahastot tarjoavat suoriin osakesijoituksiin verrattuna. Yksi tyypillinen rahasto sisältää kymmeniä eri osakkeita ja toisinaan lisäksi muita tasapainottavia omaisuuslajeja. Pelkästään yhden rahaston ominaisuudet sisältävän oman salkun harkittu kasaaminen on melkoinen ponnistus, ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa seurantaa. Mikäli osakkeita on salkussa vain muutama, ja nekin emotionaalisin perustein valittuja, on melko varmaa, että sen minkä yksi nousee, toinen jo laskee, ja salkun puhdas tuotto on +/- 0.

Kyse on hyvin pitkälle henkilökohtaisen ajankäytön ja muiden resurssien preferoinnista – haluanko tosiaan käyttää aikaani a) niiden yhtiöiden pikkutarkkaan seuraamiseen, joita salkussani on ja b) niiden yhtiöiden seuraamiseen, joita salkussani ei (vielä) ole. Kumpaakin ryhmää tulisi alinomaa vahtia yksityiskohtaisesti haukan lailla, jotta pystyisi optimoimaan salkun sisällön. Optimointi onnistuessaankin on voimassa vain sen hetken, jolloin se tehdään, huomenna tilanne on jo toinen. Lisäksi jatkuva epätoivoinen kaupankäynti lisää merkittävästi kuluja ja syö mahdollisia tuottoja.

Rahastosijoittamisessa ryhmät on valmiiksi muodostettu, joko mekaanisesti (passiivisesti) tai ihmiskäden maagisella (aktiivisella) kosketuksella ja optimointi tapahtuu ryhmien sisällä määräajoin omistajan näkökulmasta automaattisesti ja ilman vaivannäköä. Etenkin passiivisissa rahastoissa korvaus toimivan osakepaketin muodostamisesta ja ylläpidosta on marginaalinen, halvimmillaan puhutaan alle 0,1% palkkiosta.

Rahastojen valinta voi olla yhtä mielenkiintoista kuin yksittäisten osakkeidenkin, vaikka mihinkään rakettinousuihin ei rahastosijoittajalla olekaan juuri mahdollisuuksia. On vain tylsän tasaisesti juoksevaa tuottoa, joka ei varmaankaan tyydytä niitä, jotka etsivät sijoittamisesta jännitystä ja actionia elämäänsä. Parhaimmillaan passiivisissa rahastoissa liikutaan kuitenkin kymmenien prosenttien vuosituotossa, johon itse kootulla ”salkkurahastolla” on normaalioloissa melko vaikea päästä.

Rahastoja voi valita äärettömän monilla eri kriteereillä, mutta panos/tuottomielessä kannattaa aina yhtenä kriteerinä huomioida rahaston kulut. Nordnet -pankilla on valikoimissaan ikään kuin sisäänheittotuotteena jopa täysin kuluttomat rahastot, jotka sijoittavat eri pohjoismaisille markkinoille. Kulukammoisille ei voi parempaa vaihtoehtoa olla olemassakaan.

Toinen tärkeä kriteeri on se hajautus, josta sijoitusten yhteydessä aina jauhetaan, ja syystäkin. Pitää hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Periaatteessa yhdellä tai ainakin kahdella rahastolla voi saada kohtuullisen hajautuksen kaikilla em. kriteereillä. Tarjolla on globaaleja rahastoja, jotka hajauttavat eri toimialoille, jolloin ostamalla tällaista rahastoa säännöllisesti kaikki hajautuksen elementit ovat kasassa.

Yleensä sijoittajalla on kuitenkin mielenkiintoa hankkia salkkuunsa useampia, vähän toisistaan poikkeavia rahastoja, ensinnäkin koska tarjontaa on aivan valtavasti ja toisaalta, koska on hauska seurata, miten valitut rahastot menestyvät toisiinsa nähden. Jossain vaiheessa joku rahastoyhtiö voi alkaa tuntua tutummalta ja paremmalta kuin toiset, jolloin alkaa suosia sen yhtiön tuotteita.

Omissa rahastoissani on positiivisesti yllättänyt mm. Spiltan Aktiefond Investmentbolag, jonka rahasto sijoittaa Euroopan EU -alueen ulkopuolisiin rahoitusmarkkinoihin ja on kerännyt viiden vuoden aikana 75%:n tuoton 0,20%:n kuluilla. Rahastoille tyypilliseen tapaan tämänkin lainoitusarvo on melko korkea eli 85%, jonka määrän voi siis saada (Nordnetissä) sijoitusta vastaan lainaa jopa 0,99%:n korolla.

Spiltan tarjoaa tervetullutta hajautusta monessakin mielessä, koska suurin osa rahastoistani sijoittaa joko euroalueelle, USA:han tai Aasiaan tai globaalisti tietylle toimialalle.

Kansainvälisyydestä tulee mieleen se, että Suomen osuus maailman rahoitusmarkkinoista on häviävän pieni, ehkä korkeintaan samaa luokkaa kuin osuus BKT:stä eli n. 0,19%. Näin ollen valtaosa rahastoistakin sijaitsee Suomen ulkopuolella ja merkittävä osa muualla kuin EU/euro-alueella. Vaikka rahasto sijaitsee maantieteellisesti lähellä eli Ruotsissa tai Norjassa, joudutaan tekemisiin valuuttamuunnosten kanssa, josta yleensä aiheutuu myös jonkinmoinen kustannus, joka on syytä huomioida rahastojen kuluja vertailtaessa.

Nykyisin jokseenkin kaikki tavanomaiset rahoitustoimeksiannot voi tehdä nopeasti, edullisesti ja helposti omalta päätelaitteelta, eli vaikka puhelimella omassa sängyssä. Käsittääkseni tämä helppous on merkittävästi lisännyt sijoittamisen menekkiä muiden harrastus- ja vapaa-ajanviettotuotteiden joukossa. Enää ei tarvitse haahuilla niskat kyrmyssä lippis väärinpäin päässä pankkien marmoripylväiköissä, joissa tympeät rahahaltijat norsunluutorneistaan arvioivat nenänvarttaan pitkin ettei tuollakaan pahaisella kulkijalla ole meille muuta annettavaa kuin hiekkaa pankkisalin lattialle, eikä muuta kahisevaa kuin tuulipukunsa.

Toisin on nyt, ja asiakas on taas arvossaan oleva kuningas. Perinteisetkin pankit ovat nöyrtyneet kehittämään rahoituspalveluitaan verkossa ja toisaalta vapautuneille markkinoille on tullut, enimmäkseen ulkomailta, koko joukko uusia tekijöitä, joilla on osakevälittämiseen aivan uudenlainen näkökulma, joka lähtee jo alun alkaen liikkeelle verkkopalveluista .

Kilpailu välittäjien kesken on kovaa ja sijoitus vertailuissa vaihtelee nopeasti erilaisten hinnoittelupäätösten seurauksena. On myös niin, että joku välittäjä sopii juuri sinun salkullesi paremmin kuin joku toinen. Oheisesta sijoittaja.fi -sivuston vertailusta näkee, miten eri välittäjät menestyvät erilaisten salkkujen hoidossa ja hinnoittelussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *