Voitaneen sanoa että pula-aika Suomessa kesti lähes yhtäjaksoisesti 1930 -luvulta 1950 -luvun puoliväliin, jolloin elintarvikkeiden säännöstely purettiin. Pula-ajan alku Suomessa oli kytköksissä Yhdysvalloista 1929 alkaneeseen suureen kansainväliseen lama-aikaan.
Lamasta oli hädin tuskin selvitty, kun alkoi jo sota-aikaan valmistautuminen. Sopeutumista epäilemättä helpotti se, että vyö oli jo valmiiksi vedetty tiukalle ja kotitalouksissa oli tietyllä tavalla totuttu niukkuuteen. Sota-aika toi kuitenkin mukanaan muiden tarvikkeiden ohella elintarvikkeiden säännöstelyn, joka entisestään vaikeutti riittävän ja monipuolisen ravinnon saantia. Säännöstely johti erilaisten korvikkeiden kehittelyyn säännösteltyjen raaka-aineiden tilalle.
Pula-ajan kokkien eniten käyttämä raaka-aine oli kekseliäisyys – usein ei saatavilla paljon muuta ollutkaan. Tuolloin kehitellyistä resepteistä moni oli enemmän tai vähemmän suosittu vielä 60 -luvulla, jolloin ruuan arvostus oli vielä aivan toista luokkaa kuin nykyään. Tähteiden ja vaikkapa perunankuorien hyödyntämistä helpottivat jokseenkin jokaisessa taloudessa pidetyt kotieläimet.
Pastantti- eli perunapuuron maku ja olemus palautuvat itsellenikin mieleen jo reseptiä katsellessa – ja siihen katselemiseen se saa aivan hyvin jäädäkin.
Perunapuuro eli pastanttipuuro
3 jauhoista keskikokoista perunaa
(esimerkiksi Rosamundaa)
5 dl vettä
noin 1/2 dl ohra- tai ruisjauhoja
1 tl suolaa
Keitä kuoritut ja lohkotut perunat vedessä kypsiksi. Soseuta sauvasekoittimella (!) tasaiseksi omaan keitinliemeensä. Vatkaa sekaan jauhoja kunnes puuro on riittävän sakeaa, lisää suola.
Anna hautua noin 15 minuuttia. Korista puurolautanen voisilmällä.
http://www.kaleva.fi/teemat/ruoka/pula-ajan-herkut-hoikistavat-edullisesti/60045
http://www.japin.fi/www2017/talouskoulu35-38.html#_6zufza7rxelo
Lisää pula-ajan reseptejä löytyy äitini vuosina 1935 -1938 talouskoulussa kirjoittamasta keittokirjasta, jonka verkkoversio löytyy osoitteesta: http://www.japin.fi/www2017/talouskoulu35-38.html