Vauvauutisia – Child Theme

Haasteena on fonttikoon ja rivinvälin muuttaminen Twenty Seventeen -teemaan. Mitkä ovat vaihtoehdot toimenpiteen toteuttamiseksi?

Pystyykö fonttia muuttamaan sivukohtaisesti sivun koodissa? Ei pysty, koska wp ignoreeraa ei-tuetut koodit saman tien

Fontin muuttaminen style.css -tiedostossa?  Ei ole järkevää, seuraava teeman päivitys poistaa kaikki tekemäsi muutokset, joten alkuperäisen teeman child-teeman tekeminen on parempi vaihtoehto.

Palvelimen wp-content/themes -hakemistoon tehdään omalle child-teemalle uusi hakemisto, johon tehdään vähintään yksi tiedosto, nimittäin style.css

Alkuperäisen teeman style.css:stä kopioidaan vain ja ainoastaan ne tagit, joita halutaan muuttaa, joten oma style.css -tiedosto jää verraten lyhyeksi. WordPress osaa 4.7 -versiosta eteenpäin antaa child-teemalle prioriteetin ja muut määrittelyt haetaan alkuperäisestä teemasta.

Allaolevasta ohjeesta style.css -tiedostoon voi kopioida child-teeman tunnisteosion. Myös screenshot.png -kuva kannattaa muuttaa, jotta oman teeman erottaa alkuperäisestä Ulkoasu / Teemat -sivulla.

https://www.wpeka.com/how-to-customize-twenty-seventeen-theme.html

Samalla periaatteella voi muokata teeman hakemistosta löytyviä .php -tiedostoja tarpeen mukaan. Kopioi tiedosto alkuperäisestä teemasta ja muokkaa. Jos mitään ei kopioida  tai muuteta, WP käyttää alkuperäisen teeman asetuksia.

https://wpopas.fi/kuinka-luot-lapsiteeman-ja-mita-hyotya-siita-on/

Muokattu teema voidaan siirtää helpoiten pakkaamalla koko hakemisto .zip-paketiksi, ja purkamalla palvelimen ao. hakemistoon. Jotkut palvelut hoitavat purkamisen, kunhan zip-tiedosto on valittu ja ladattu ja myös tarkistavat onko isäntäteema jo olemassa palvelimella.

 

Kaupallinen vs. epäkaupallinen

Avointa WordPressiä käyttäessä törmää varsin  pian erilaisiin toiminta -ja kehitysympäristön rajoituksiin, jotka voi kuitenkin ratkaista rahalla.

Kaupalliset teemat ja lisäosat avaavat enemmän mahdollisuuksia sivuston toiminnallisuuden kehittämiseen tai yksinkertaisesti vain näyttävät paremmilta. Olet voinut vaikkapa nähdä jonkun kivasti toimivan sivun ja haluat käyttää samaa teemaa tai lisäosaa.

Kaupallisista teemoista sanotaan, että yleisesti ottaen ne ovat raskaampia ja hitaampia latautumaan  kuin ilmaiset, joihin ei välttämättä ladata niin paljon koodia, vaan pyritään pikemminkin toteuttamaan jotain yksittäistä ideaa tai vain panostamaan puhtaaseen toiminnallisuuteen. Lisäksi uusia kaupallisia teemoja, tai niiden päivitettyjä versioita suolletaan markkinoille nopeassa tahdissa, jolloin koodiin jää helposti turhia rivejä aiemmista versioista.

Kuvioon kuuluvat ilmaiset maistiaiset, eli saat maksutta kokeilla kaikkia ominaisuuksia rajoitetun ajan tai rajoitettuja ominaisuuksia kaiken aikaa. Kokeiluajan tai rajoitusten poiston jälkeen teema tai lisäosa muuttuu kuukausi- tai vuosimaksulliseksi.  Muistuttaa siis kovasti perinteistä softamarkkinointia vaikkapa Applen tai Googlen appsikaupoissa. Pistipä silmään, että Divi-teemaa mainostettiin jopa Facebookissa.

Osa kaupallisista tuotteista on tietysti aivan hyödyllisiä ja tarpeellisia, mutta sivun tekijän pitää itse päättää, mikä osa. Viestin perillemenon kannalta on usein toisarvoista, mitä teemaa tai kilkkeitä sivustolla on käytetty. Tietysti, jos varsinaista viestiä ei sivustolla olekaan, voidaan tämäkin tosiasia peittää kaikenlaisen kikkailun sumuverhoon.

Liian paljon glitteriä ja bling blingiä on aivan varmasti lukijaa häiritsevää ja ärsyttävää – ja lukijaa vartenhan sivuja kuitenkin enimmäkseen tehdään. Muistuu mieleen 90-luvun gif-animaatiot ja sivuilla infinite-loopissa pyörineet midi-renkutukset. Ah, niitä aikoja?

Toisaalta, ilmaiseksi voi saada tehdyksi koko wordpressjulkaisun, ainakin jos hyväksyy mainokset. Viestin perillemenon kannalta mainoksilla ei ole välttämättä suurta merkitystä, etenkin jos ne eivät liity sivuston käsittelemään asiaan.

Sivuston voi tehdä alusta loppuun ilmaiseksi osoitteessa wordpress.com, jolloin omalle koneelle ei tarvitse asentaa yhtään mitään. Sivuston osoite tulee tällöin näkyviin netissä muodossa: minunsivuni.wordpress.com

Toinen vaihtoehto on sijoittaa sivusto ilmaista tilaa tarjoavan yrityksen palvelimelle, hyväksyen mainokset ja palvelun rajoitukset. Esimerkki tällaisesta palvelusta on hostinger.com, johon yhdellä käyttäjätilillä voi tehdä kaksi ilmaista sivustoa osoitteeseen, joka on muotoa  minunsivustoni.000webhostapp.com.

Esimerkiksi näin:  https://korjaamo.000webhostapp.com

Tuolta nähdään, että sivulla oleva mainos on melko kohtuullinen korvaus palvelun ilmaisuudesta.

Useimmat sivuntekijät tekevät jonkunlaisen ratkaisun tai kompromissin sisällön ja teknisen näyttävyyden välillä. Mikäli aikaa ja harrastusta, ja vielä rahaakin, on viljalti voi toki paneutua virittämään sivustonsa huippuunsa kaikilta osin, mutta tällöin se alkaa edellyttää jo täysipäiväistä työntekoa, eikä välttämättä enää ole edes niin hauskaa.

Kaiken lisäksi toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten koko ajan pitää olla hereillä sen suhteen, toimiiko sivusto kaikilta osin vielä ympäristöön tehtyjen muutosten jälkeen. Muutos voi olla tavanomainen päivitys johonkin komponenttiin tai itse lisäämäsi uusi ominaisuus, joiden yhteensopivuudesta joudut myös kantamaan huolta.

 

 

Monta WordPress-sivustoa samaan localhostiin

Monen WordPress-sivuston asentaminen samaan localhostiin?

Ainakin testausmielessä toisinaan olisi mukava asentaa omalle koneelle (tai miksei ihan oikeasti nettiinkin samaan domainiin) erilaisia WordPress -sivustoja. Tähän on ainakin kaksi eri vaihtoehtoa:

Ensinnäkin, voidaan ottaa käyttöön WP:n multisite-ominaisuus, jolloin käytettävä tietokanta on sivustoille yhteinen, jolloin sivustojen myöhempi erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa, etenkin kun kaikki avustavat lisäosat eivät multisite -ympäristössä toimi, tai siihen tarjotaan maksullista versiota. Näin kävi ainakin All-in-one WP Migration -lisäosan kanssa.

Voidaan myös tehdä kullekin saitille oma hakemisto, ja määritellä wp-config -tiedostossa MySql-tietokantaan taulujen prefix erilaiseksi kullekin saitille (wp-config.php:ssä on jopa ohje tälle toimenpiteelle), mutta näin nimettyjen taulujen  erottaminen toisistaan niin, että sivusto myös toimisi on hankalaa ilman tarkoitukseen sopivaa apuohjelmaa. 

Itse asiassa multisite toimii tietokannan suhteen suunnilleen samalla tavalla, mutta sen poistaminen käytöstä on huomattavan helppoa.

 


WordPressin multisite-ominaisuuden käyttöönotto

Käyttöönotto kannattaa tehdä aivan puhtaaseen WordPress -asennukseen, koska asennetut lisäosat tai mahdollisesti joku asennusavustajaohjelma, kuten Bitnami, saattaa aiheuttaa todella vaikeasti paikallistettavia ongelmia. Tässäkin tapauksessa oppi tuli sormenpään kautta, kun yritin asentaa multisitea jo monta viikkoa käytössä olleeseen ympäristöön.

Asennusavustajat ovat muutenkin melko turhia, koska WordPressin asennus itsessään on aika suoraviivainen toimenpide, etenkin kun sen on tehnyt pari kolme kertaa. Viimeisimpänä harjoituksena laitoin 4.9 Beta -version localhostin juureen, eikä aikaa kulunut paljon enempää kuin viisi minuuttia.

https://codex.wordpress.org/Installing_WordPress#Famous_5-Minute_Install

No, joka tapauksessa näin se multisite-asennus menee:

Avataan wp-config.php ja lisätään viimeiseksi riviksi (ennen  viestiä: /* That’s all, stop editing! Happy blogging. */

define(’WP_ALLOW_MULTISITE’, true);

=> WP:n Työkalut – valikkoon ilmestyy Verkon asennus

=> Valitaan Asenna Multisite ja seurataan ohjeita eli kopioidaan ohjesivulta muutama koodirivi wp-config.php ja .htaccess -tiedostoihin.

Aiemmin mainitsemani asennuksen purku on yhtä helppoa – kun yllämainitut muutokset poistetaan, käytössä on taas tavallinen yhden saitin WP.

 

Google Blogger vs WordPress

On ehkä väärin vertailla WordPressiä pelkästään blogialustaa tarjoavaan Bloggeriin, koska WP:llä voi tehdä niin paljon muutakin kuin vain blogata. Varsin kattava, joskin jo yli kolme vuotta vanha, ominaisuuksien vertailu on vaikkapa allamainitussa blogissa:

http://blogikonsultti.blogspot.fi/2014/07/blogger-vs-wordpress.html

Kolmessa vuodessa asetelma on saattanut jonkin verran muuttuakin. Itse en kokenut wordpressin asentamista palvelimelle mitenkään ylivoimaisen hankalaksi – ja sen jälkeenhän se toimii yhtä vaivattomasti kuin valmiiksi hostatut palvelutkin.

Toki asennuskynnystä alentaa, jos sinulla on jo kotisivu hostattuna jollain palvelimella, jolloin palveluun liittyvä mySql -tietokanta voi olla käytettävissä ilman lisämaksua. Palveluntarjoajat ovat kyllä huomanneet markkinaraon, ja tarjoavat WordPress -optimoituja käyttäjätilejä / tietokantoja, joissa WP toimii peruspakettia vilkkaammin.

Joka tapauksessa Googlen Bloggerilla blogisivun perustaminen on huomattavan helppoa ja yksinkertaista verrattuna WordPressin asentamiseen ja sivujen julkaisuun. Mikäli Google-tili on jo olemassa, blogi on on pystyssä minuutissa! Niin tämäkin:   http://japinploki.blogspot.fi

Kuten arvata saattaa, nämä minuutissa luodut blogit ovat usein kokeilumielessä perustettuja, eikä niihin koskaan tule ilmestymään fundamentaalista tietoa elämän tarkoituksesta tai yhtään mitään muutakaan merkittävää sisältöä. En siis aio, ainakaan tässä vaiheessa, pyytää teitä seuraamaan vastaperustetun japinplokin antia, vaikka sen nimessä onkin viitteitä aina ministeritasolle asti.

Googlen Bloggerissa tulevat tietysti mukana kaikki G-tuoteperheen hyvät ja huonot ominaisuudet. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen on etenkin Google-käyttäjien kesken helppoa, joten ryhmätyönä ylläpidettävä blogi istuu Bloggeriin kuin nenä päähän. Google tekee myös rahan ansaitsemisen bloggaamalla periaatteessa helpoksi. AdSense -palvelun linkki on sijoitettu näkyvästi aloitusvalikkoon, samoin Google Analytics -tilastot.

Rahan ansaitseminen saattaa hyvinkin olla ainakin sekundaarinen argumentti bloggaamisen aloittamiselle tai kehittämiselle. Aiheesta näkyy olevan huomattavan paljon artikkeleita… niin, mm. erilaisissa blogeissa. Voisikin kuvitella, että ansaitsemiseen ja rahaan liittyvillä hakusanoilla runsas kävijävirta on taattu. Kokeillaanpa: raha, raha, raha ja vielä money, money, money.

Woocommerce & Storefront

Kauppapaikan perustaminen WordPressiin on varsin suoraviivainen toimenpide. Woocommerce -lisäosalla tehdään tänä päivänä noin kolmannes maailman nettikaupoista ja Storefront on Woocommercen suosittelema teema. Asennus on periaatteessa vartin homma , mutta tuotteiden lisääminen ottaa tietysti aikansa, määrästä riippuen.

Woocommercen päälle on tarjolla lukematon määrä muitakin teemoja, joiden ulkoasu vaihtelee kohderyhmän ja myytävän tavaravalikoiman mukaan.

Markkinaosuuksia voidaan arvioida monella eri tavalla, lähimmäs tuota kolmannesta Woocommerce näyttäisi pääsevän nimenomaan Suomen markkinoilla. Verkkokauppa-alustojen markkinaosuudet 2016

Globaalisti tilanne on samansuuntainen, tässä tilastossa Woocommercen uusimmat versiot on esitetty omina osuuksinaan, jotka kaikki voi siis laskea yhteen.  2017 worldwide-ecommerce-platforms-market-share

Koska valittu teema on yhteinen koko WP- sivustolle, kauppapaikan perustaminen vähentää visuaalisia vaihtoehtoja – mutta mitäpä sitä ei tekisi, jos vain kauppa käy.

Vain vähän riippuen siitä mitä on tarkoitus myydä, yleensä löytyy parempia kauppapaikkoja kuin se oma ihan itse perustettu. Yksinkertainen syy on se, että kauppapaikalle pitäisi jotenkin houkutella asiakkaita, eikä se on virtuaalisesti juurikaan helpompaa kuin kivijalkakaupassa.

Tavara, jolle on paljon ostajia, kannattaa myydä siellä missä on paljon ostajia. Nämä vaihtoehdot kannattaa käydä läpi ennen kuin pystyttää oman pikku putiikin.

Jos tavaralle on jo olemassa paljon ostajia ja paljon myyjiä, ei liene hyvä ajatus lähteä kilpailuun mukaan pienillä resursseilla.

Jos myytävänä on jotain uniikkia, jolle on kysyntää, oma nettikauppa voi olla hyvä bisnes – ja Woocommerce lienee edullisin tapa laittaa tuotteet myyntiin. Edelleen ongelmana on asiakkaiden houkutteleminen kauppaan, mutta sopii toivoa, että hyvä kello kuuluu kauas ja puskaradio eli sosiaalinen media tekee työtä sinun puolellasi, eikä sinua vastaan.

Lisätietoja: https://fi.wordpress.org/plugins/woocommerce/

Tyylin CSS -sivu

Nettisivuilla, ja aivan erityisesti WordPress -sivuilla, tyyliasetukset kannattaa tehdä erilliseen tiedostoon, jossa ne pysyvät tallessa, vaikka itse sivuille tapahtuisikin jotain odottamatonta. Samaa tyylitiedostoaa voi käyttää läpi koko sivuston, jolloin yleisilme säilyy yhtenäisenä.

WordPressin ominaisuuksiin kuuluu, että se jättää huomiotta ja poistaa sivuilta virheellisen tai muuten WP:n standardien vastaisen koodin. Niinpä vaikka yhden näppäilyvirheen takia voi menettää tilanteesta riippuen huomattavankin määrän koodia. Tiedostossa virheellinen koodi on tallessa ja korjattavissa.

Kunkin tyylin omassa hakemistossa, monien muiden tiedostojen lisäksi, on style.css -tiedosto, johon tehdyillä muutoksilla voi tuunata tyyliä mieleisekseen. Parhaassa tapauksessa style.css sisältää myös kommenttien muodossa ohjeita siitä, miten ja mihin muutokset vaikuttavat.

Koska tyylitiedosto sisältää tuhansia rivejä, ennen muokkaamista alkuperäinen versio kannattaa tallentaa eri nimellä varmuuskopioksi, johon voi tarvittaessa palata.

127.0.0.1 eli kotikone on paras paikka näillekin kokeiluille, ennen kuin alkaa kevytmielisesti muokkaamaan verkossa olevaa sivua.


Vinkki viimeistään tässä kohtaa: koska eri WP -sivustot ja niihin liittyvät mySQL -kannat tarvitsevat omat tunnus / salasana -yhdistelmänsä, niiden muistaminen käy äkkiä mahdottomaksi. Apurina voi toimia Excel-taulukko tai esim. ilmainen KeePass -ohjelma:

http://keepass.info/

 


Parin päivän alhaalla olon jälkeen pikku kakkosen pelit palasivat taas nettiin selaimella käytettäväksi: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/

Ehdin jo lähettää YLE:lle huolestuneen viestin, koska pikku kakkosen sovellus toimii käytännössä vain puhelimissa ja tableteissa – tai jos nyt välttämättä haluaa asentaa Androidin läppäriin.

Vastaus oli että ”Pikku Kakkosen nettisivuilla oli valitettavasti teknisiä ongelmia ja tämän vuoksi sivut eivät toimineet. Nyt vika on korjattu ja sivujen pitäisi toimia normaalisti.” Ja niinhän ne toimivatkin, kiitoksia vaan  ja onnittelut 40v. -synttäreiden johdosta.

Teemat ja valinnan vaikeus

Hetken hurmion jälkeen WP:n oletusteema (Vuosittain vaihtuva: TwentyXX) alkaa tuntua monella tavalla ahdistavalta ja tuleekin tarve luoda sivulle uusia elementtejä. Usein on kuitenkin helpompi vaihtaa koko teema, kuin ryhtyä viilaamaan vanhaa. Teemojen kokeileminen on melko helppoa, joten varsinaiseen tuunaamiseen kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun on tavalla tai toisella sitoutunut johonkin tiettyyn teemaan.

Sitoutuminen voi olla pelkästään tykkäämistä, mutta saattaa siihen liittyä rahaakin. Monet teemat ovat maksullisia, tai niistä on olemassa ilmainen ja maksullinen versio, samaan tyyliin kuin monista peleistä tai sovelluksistakin. Jo kokeilun alkuvaiheessa kannattaa selvittää mahdollinen maksullisuus. Toisinaan maksulliset ominaisuudet ovat juuri niitä, joita juuri sinä et tule koskaan tarvitsemaan, jos sinulla vaikkapa ei ole aikomustakaan perustaa verkkokauppaa, on aivan sama jos teeman ko. ominaisuus on maksullinen.

Joka tapauksessa ilmaisilla teemoilla pääsee hyvästi alkuun. WordPressin omat teematkin ovat useimmille riittävät, tärkeintähän kuitenkin pitäisi olla se sisältö eikä koreat ulkokuoret.

https://fi.wordpress.org/themes

WP:n teemasivulla kohdassa suositut näyttää olevan pelkästään viime vuosien oletusteemoja, jotka varmaan onkin mietitty vastaamaan kunkin vuoden uusimpia trendejä ja toisaalta käyttävät ja esittelevät WP:n parhaita ja uusimpia ominaisuuksia. Suosittujen teemojen kärkipäässä on myös Storefront, joka on Woocommerce -verkkokauppalisäosan suositeltu teema.


Vaikka teema olisi muuten ihanteellinen, pieni käännösvirhe tai puutteellinen käännös näyttää sivulla huolimattomalta, joten teemojen ja lisäosien kieliasua voi joutua korjailemaan. Kuten WordPressin käyttöön yleensäkin, myös ohjeita korjailemiseen löytyy runsaasti. Toisinaan ohjeet on tehty jo jokin aika sitten, eivätkä kaikki yksityiskohdat enää pidä paikkansa uudessa WP-versiossa, koska WP:kin kehittyy jatkuvasti. Myös teemojen laatijat voivat toimia ainakin osittain oman päänsä mukaan, joten teeman kielitiedostotkin voivat löytyä melkein mistä tahansa.

https://foxnet.fi/www-sivuston-julkaiseminen-wordpress-julkaisujarjestelmalla/#suomentaminen

Esim. oheinen, muuten oivallinen ohje (2012 kirjoitettu) kehottaa etsimään kielitiedostoa teeman kansiosta (esim. wp-content/themes/twentyseventeen), mutta nykyisin (ainakin WP:n omien teemojen) kielitiedostot näyttävät löytyvän polusta: wp-content/languages/themes/twentyseventeen-fi

Paikallisessa 127.0.0.1 -versiossa polku voi olla: xampp/apps/wordpress/htdocs/wp-content/languages/themes/twentyseventeen-fi

Käytännössä kokeilemista ja tuunaamista varten kannattaa olla paikallinen versio WP:stä, koska palvelimella olevien tiedostojen muokkaaminen on riskialtista ja toisaalta niiden siirtely edestakaisin on hankalaa.


Mikäli WP on asennettu vääränkielisenä tai muuten tulee tarve muuttaa käyttöliittymän kieli, se onnistuu lisäämällä wp-config.php -tiedostoon ao. rivi. Tuosta voi kopioida määritysrivin lisäksi mainiot asiaa valaisevat kommentit:

/**
* WordPressin kieli.
*
* Muuta tämä WordPressin kieliasetusten muuttamiseksi. Vastaavasti nimetty
* kielitiedosto pitää asentaa hakemistoon wp-content/languages. Esimerkiksi,
* asenna de.mo wp-content/languages -hakemistoon ja muuta WPLANG:in arvoksi ’de’
* käyttääksesi WordPressiä saksan kielellä.
*/
define (’WPLANG’, ’fi’);


Periaatteessa teemojen ja lisäosien muokkaus on siis mahdollista WP:n omilla työkaluilla. Mikäli muokkaamiselle suoraan WP:n käyttöliittymästä ei ole tarvetta, koko ominaisuus kannattaa poistaa käytöstä, jolloin kukaan muukaan ei pääse aiheuttamaan vahinkoa luvattomalla muokkauksella. Muokkauksen poistaminen käytöstä onnistuu niin, että wp-config.php tiedostoon lisää seuraavan rivin: define( ’DISALLOW_FILE_EDIT’, true );

Nettisivut WordPressillä

WordPressin lyhenne WP tuo mieleen Word Perfectin eli tuon kaikkien tekstinkäsittelyohjelmien äidin. Perustason tekstinkäsittelytaidoilla ainakin yksinkertaisen blogin pitäminen WP:ssä onnistuukin.

Vähän laajemmat sivustot toteutetaan wysiwyg -editorien tapaan , plus että se mitä näet on myös kaiken kansan nähtävillä saman tien (kun klikkaat ”Julkaise”).

Myöhemmin paljastunee se, miten joustavasti eri teemojen välillä voi surffata, kun materiaalia sivuille on jo kertynyt.  Ilmeisesti ainakin tyystin eri tyyliset teemat hylkivät toisiaan, jolloin siirtyminen aiheuttaa joko huomattavaa käsityötä tai vaihtoehtoisesti luopumisen tuskaa.

Html-koodia voi lisätä Teksti -tilassa, mutta WP saattaa myös jättää huomioimatta, muuttaa tai poistaa virheelliseksi katsomaansa koodia.


WordPressillä, etenkin sopivilla lisäosilla ryyditettynä,  voi toteuttaa varsin laajojakin sivukokonaisuuksia. Ohessa on hyvin dokumentoitu opiskelijatyönä tehty toteutus:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126384/Matikainen_Tuomas.pdf


Muotoilukoodit, kuten vaakaviiva tässä, ovat toisinaan tarpeellisia ja toimivat hyvin.











Mikä se sitten oikeasti on, tämä WordPress

itse asiassa WordPress on maailman ylivoimaisesti suosituin sisällönhallintajärjestelmä.  Muita suosittuja järjestelmiä ovat mm. Joomla! ja Drupal. Vuoden 2017 loppupuolella lukumääräisesti jopa 38% kaikista maailman nettisivuista toimii WP:n päällä. Vuonna 2015 luku oli 23%, joten kasvu tuntuu edelleen olevan hurjaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/WordPress

WordPress perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen käyttöönotto ja useimmille riittävät perusominaisuudet ovatkin ilmaisia.

Maksuttomuuden lisäksi suosiota on varmasti lisännyt WP:n kehittyminen blogialustasta täysiverisen julkaisujärjestelmän suuntaan. Sopivilla lisäosilla sivuille voi lisätä toiminnallisuutta, joka muuten olisi hankalaa ja/tai kallista hankkia, esimerkkinä vaikkapa erilaiset verkkokauppasovellukset tai vaikkapa suosittu opiskelusovellus Moodle.

WordPressillä voikin tehdä oikeastaan miten vaativan sivuston tahansa. Referenssejä löytyy pilvin pimein osoitteesta https://wordpress.org/showcase/.  Mukana näyttää olevan mm. Obama Foundation (www.obama.org), AngryBirds (.com), This is Finland (finland.fi), jne.

—————————————————–

Google Sites voisi olla WordPressin vaihtoehto, eräänlainen karvalakkiversio, jolla pystyy pitämään blogia, mutta hyvin rajoitetuilla ominaisuuksilla. Yhteistä molemmille on ilmaisuus ja  käytön helppous siinä mielessä, että lähdekoodista ei tarvitse tietää eikä ymmärtää mitään.

Tuosta voi katsoa, miltä Googlen näkemys blogista näyttää. Ulkonäköä voi muuttaa rajoitetusti, uudessa versiossa enemmän kuin vanhassa, mutta WordPressin kymmenien tuhansien teemojen valikoimaa ei ole tarjolla.

Google Sites, vanha versio: https://sites.google.com/site/japinsivut/  

Google Sites, uusi versio: https://sites.google.com/view/paivakoti/

Google Sites vs. WordPress ominaisuuksien vertailua:   https://superbwebsitebuilders.com/google-sites-vs-wordpress/

https://www.aucor.fi/blogi/suomen-kattavin-wordpress-kirjoitus/

Minä siis, nimittäin, julkaisin WordPress -sivut

niinhän siinä kävi, että kovin kauaa en malttanut kokeilla WordPressiä vain omalla koneella. Tätä ratkaisua helpotti huomattavasti se tieto, että WP:n voi helposti asentaa toimimaan oman domainin alihakemistossa, jossa se ei mitenkään häiritse kotisivun toimintaa.

Hostingpalvelun pakettiin sisältyvä yksi MySQL -tietokantakin tuli nyt hyötykäyttöön